Ole oman elämäsi Onnistuja!

TAPAHTUMAT | KURSSIT | HYVINVOINTILUENNOT | VALMENNUSPALVELUT

Paremminvoivaksi by FullFocus Coaching

Kokonaisvaltaista hyvinvointia juuri sinulle

  • Palautumista, liikuntaa ja mielentaitoja hyvinvointileireillä ja -tapahtumissa?
  • Hölkkäkuntoa, kuntosaliharjoittelun perusteita tai vaikkapa kahvakuulan haltuunottoa kursseilla?
  • Liikunnan iloa, tekniikoiden hiomista tai itsensä ylittämistä yksilöohjauksissa ja treenipäivissä?
  • Työhyvinvoinnin kasvattamista luennoilla ja työpajoissa?
  • Yksilöllistä elämäntapamuutosvalmennusta henkilökohtaisesti?

Tervetuloa kasvamaan Paremminvoivaksi!

Henkilökohtainen elämäntapamuutosvalmennus, työhyvinvointiluento yritykselle tai kysyttävää tapahtumista / kursseista? Laita viestiä, niin jutellaan lisää!

Yhteystiedot sivun lomake

Sinun hyvinvointisi parhaaksi

Heippa! Olen ratkaisukeskeinen hyvinvointivalmentaja, kehon ja mielen liikuttaja Saila Hilvola.

Mahtavaa, että löysit sivuilleni!

Olen tällä hetkellä vielä äitiyslomalla, mutta teen jonkin verran valmennuksia sekä oman yritykseni nimissä että FITFARMin tiimissä.

Järjestän myös erilaisia liikuntakursseja sekä hyvinvointitapahtumia, joista esimerkkinä kuntosalikurssit, aloittelijoiden juoksukoulu Hölkkäklubi sekä hyvinvointileirit Ilorannassa. PT-palveluita saatavilla erillisissä treenipäivissä. Kaikki kurssit ja tapahtumat löydät Tapahtumat-osiosta.

Löydät minut myös somesta IG @paremminvoivaksi ja FG FullFocus Coaching sekä Spotifysta muutaman jakson podcastista Paremminvoivaksi.

Treeniohjaukset pääasiassa Valkeakoskella ja lähiseudulla, myös satunnaisesti Hämeenlinnassa.

Seuraa Instagramissa

1K Posts
1.2K Followers

Saila Hilvola 🍀 Ratkaisukeskeinen hyvinvointivalmentaja

Itsensäjohtaminen on valitsemista kahden sanan välillä:

Kyllä ja Ei.

Se on sitä, että osaat oikeassa tilanteessa valita oikean sanan ohjaamaan valintojasi. Se on joko kyllä tai ei.

🫶 Itsensäjohtaminen on taito, jota kannattaa harjoitella, koska sä itse olet itsesi pomo ja teet päätökset ja valinnat. Kukaan ei tee niitä sun puolesta ja huonoista valinnoista voit syyttää vain itseäsi - hyvistä sitten taas onnitella itseäsi.

Ajattelepa johtamista ylipäänsä. Siinä johtoporras tekee päätöksiä suurista linjoista, ja kaikki tulevat valinnat tehdään näiden päätösten mukaisesti. Jos valitaam väärin, se todennäköisesti näkyy joko tuloksessa enemmän tai vähemmän.

Sama toimii ihan yksilötasolla hyvinvoinnin kohdalla. 

Tee PÄÄTÖS
🔹 Esim. "Nyt vähennän herkuttelua ja syön terveellisemmin" 

Tee VALINNAT päätöksen mukaan
🔹 Esim. Kaupassa kun kävelet karkkihyllyn ohi, snaot itsellesi EI, kun käsi alkaa ohjautua suklaapatukkaa kohden.

🔹 Esim. "Hei, mähän halusin alkaa syödä terveellisemmin. En siis tilaa pizzaa vaan teen kunnon ruokaa ihan itse - tai vaikka omatekoisen pizzan, joka on parempi vaihtoehto kuin pizzeria lätty"

Ja näitä valintatilanteita tulee joka päivä kymmeniä ja joka kerta sun pitäis muistaa, mitä olit päättänyt.

Välillä menee hutiin, mutta se ei haittaa, jos huomaat virheen ja opit siitä ja osaat seuraavalla kerralla valita paremmin.❣️ 

✋ 
Kasvatuskeskusteluissa törmää välillä näkemykseen, jonka mukaan lapselle ei saa sanoa ei, vaan rajat pitää vetää ja kiellot ilmaista muilla tavoilla.

Mutta hei, miten ihmeessä lapsi oppii ymmärtämään sanan Ei merkityksen ja isompana myös itse käyttämään sitä sekä itselleen että toisille sanoen, jos hänelle ei ole sitä sanaa opetettu?

Turhanpäiväinen Ei:n hokeminen ei ole tarpeen, mutta oikeissa tilanteissa kyllä mun mielestä saa ja pitää kieltää sanomalla Ei ja selittämällä perään, miksi ei. Näin lapsi oppii pikkuhiljaa ohjaamaan omaa toimintaansa itsekin, johtamaan itseään. 

🔹 Hiekkalaatikkoesimerkki elävästä elämästä:
"Ei saa syödä hiekkaa."

Muutaman kerran kun on kieltänyt, niin eipä maistu hiekka enää. Sama on käynyt monelle asialle, joka houkuttaa, mutta joka on kiellettyä. Eino tietää jo itse: Ei.
Kasvava masu & päivän positiiviset salilta 🤗

1️⃣ Vapaapainot haltuun -kurssi tuli tänään päätökseen ja sain ilokseni opastaa kuusi motivoitunutta treenaajaa kokeilemaan rohkeasti laitteiden lisäksi myös levytankoja ja käsipainoja🥰

Tänään vikalla kerralla opeteltiin landmine-liikkeitä, jotka ei ole monellekaan tuttuja. Ne on kuitenkin ihan älyttömän hyviä liikkeitä haastamaan koko kroppaa ja etenkin keskivartaloa. Suosittelen kokeilemaan. Netistäkin löytyy lukuisia tekniikka- ja vinkkivideoita.

Jokaisen kurssilaisen tavoitteena oli saada varmuutta ja rohkeutta siirtyä laitteista vapaapainoihin, ja tämä tavoite kuulemma täyttyi. Iloinen siitä😍

2️⃣ Vaikka muun liikunnan on joutunut aikalailla laittamaan raskausteloille, kun alkaa herkästi supistella, niin onneksi sentään lihaskuntoharjoittelua pystyy tekemään - raskauteen sovelletusti ja kehoa kuunnellen toki.😊

Parikin kertaa viikossa kun teen, niin se jo tuntuu hyvältä ja on myös tärkeää sekä raskauden aikana että siitä palautumiseksi. Enempään en edes pyri, ja nämäkin pari treeniä pidän aika lyhyinä että pysyy kokonaiskuormitus hallinnassa. Pikkunappulan kanssa kun ei liiemmin tule paikallaan oltua🤭

Ja jos keli hellii, treeni vaihtuu kotipihan ulkotreeniksi.☀️

🥰

Ihanaa, että masu kasvaa ja ihanaa, että voi kuitenkin vielä tehdä töitäkin hoitovapaan ohessa, ennen kuin alkaa sitten valmistautuminen uuden perheenjäsenen tuloon.

Hölkkäklubi oli pakko perua tältä keväältä, kun yhteenkään hölkkäaskeleeseen tekniikkaa näyttääkseni ei tämä masu anna myöten, mutta ensi keväänä sitten uudestaan.

☀️
Mitkä on sun päivän positiiviset? Jaa kommentiin🤗

PS. Stoorissa yksi positiivinen lisää - en kestä, miten iso mun pienestä pojasta on jo tullut! 🥹 Elämänsä ekat lenkkarit ja kävely vahvistuu päivä päivältä😍
❤️Yhteisellä matkalla❤️ 

Oon aina tosi iloinen saadessani kuulla valmennettavalta, että hän ei koe olevansa oman muutostyönsä ulkopuolinen suorittaja. Ja oon todella kiitollinen, kun saan auttaa.😍 

💬 "Mä koen, että saan olla osallisena tässä, enkä vain noudata ulkoa annettuja ohjeita. Ja se tuntuu hyvältä. Että sä kuuntelet ja ymmärrät ja tehdään asioita siten, että ne sopii mun elämään."

Mun kanssa asioita tehdään yhdessä: mun rooli on olla enemmänkin yhteistyökumppani kuin pomo.

💬 "Nyt haluan tehdä muutokset hitaasti. Oon sellainen mustavalkotyyppi, että helposti teen liikaa kerralla ja liian nopeesti."

Ja yksi tosi tärkeä kulmakivi mun valmennuksissa on se, että kaikki mitä tehdään, tehdään valmennettavan elämä ja arjen raamit huomioiden. Ei niin, että yritetään luoda koko arki ja kaikki tavat uudelleen, vaan muovataan olemassa olevaa maaperää siltä osin, kuin se on tarpeen. Ja sekin muokkaus tehdään pala kerrallaan, niin, että on riittävästi aikaa oppia ja omaksua uusia tapoja.

Tällä tavalla saadaan aikaan pysyviä muutoksia.

Muutoksia, jotka tuntuvat siltä, kuin ne olisivat aina olleet osa elämää eikä niistä osaa enää irrottaa.

Nyt hoitovapaan aikana mulla on muutama yksilövalmennettava. Sydän haluaisi auttaa useampaakin, mutta tällä hetkellä suurin panos on kuitenkin kotiäitiydessä. Tämä hetki kun on vain tässä ja nyt - töitä saa tehdä kyllä vielä niin paljon kuin sielu sietää. Mutta hei, kerron kyllä sitten heti, kun otan taas uusia valmennettavia, jos joku teistä kaipaakin just mun apua🤗

Yksi valmennusjakso olisi kuitenkin vielä mahdollinen kesäkuun loppuun asti. Jos se ois sulle, laita piakkoin viestiä niin jutellaan lisää ja katsotaan, aloitetaanko yhteistyö, joka saattaa muuttaa sun elämän suunnan❤️ 

Ja kiitos, että oot siellä lukemassa mun juttujaä🙏 Toivottavasti saat niistä tsemppiä ja tukea sun omalle matkalle ja voin sillä tavalla toimia sun yhteistyökumppanina🤗

#elämäntapamuutosvalmennus
Voi kun me aikuisetkin osattais nähdä pieniä ihmeitä samalla tavalla kuin pieni lapsi!🍀

Tehtiin tänään pojan kanssa iltapäiväretki Voipaalaan ja Rapolan harjun metsään. Aiemmin ei oltu käyty täällä hänen kanssaan kuin markkinoilla.

Seurasin haltioituneena, miten Eino tutki kaikkea ympärillä olevaa:😍 kiviä, sinivuokkoja, käpyjä, rakennuksen kivijalkaa, puuveistoksia, onttoa puupölkkyä, juurakkoa... Ja tietenkin katseli naakkoja, joita parveili alueella paljon. "Kraa" kuului suusta useaan otteeseen.

Mietin siinä, että missä vaiheessa elämää tulee se käännekohta, jolloin kaikki tällaiset pienet asiat alkaa olla niin itsestään selviä, ettei niihin kiinnitä huomiota. Vai onko meillä aikuisilla vaan niin kiire (muka), ettei me ehditä katsella ympärillemme ja nähdä tällaisia asioita - saati noteerata niitä?

Kyllä me huomataan auringonpaisteessa paljastuvat likaiset ikkunat ja pölyiset tasot, huonosti istuva paita, roikkuvat allit, tekemättä jäänyt treeni ja silmäkulmarypyt. Liiankin hyvin huomataan.

Mutta mikä vaikutus sillä olisikaan, jos annettaisiin vähän enemmän painoarvoa elämän pienille ihmeille?

☀️ Poskea lämmittävä aurinko, kun ajat väsyneenä töistä kotiin.

😊 Kiireen keskellä ohikulkijan väläyttämä hymy.

...

Ja se, ettei kaiken tarvitse aina olla niin suurta ja mahtavaa ollakseen ihmeellistä. ✨ Joskus hyvinkin arkinen ja helposti toteutettava juttu voi antaa enemmän kuin yksikään ulkomaanmatka tai ravintolaillallinen.

Että sellaista mietin tänään.

Olis kiva kuulla, millaisia ajatuksia tää sussa herättää? 🤗
Rutiinien ehdottomasti suurin voima on siinä, että ne helpottavat arkea: pyörää ei tarvitse joka päivä keksiä uudelleen ja hyviä valintoja tekee kuin huomaamatta.💪 

Osa rutiineista on syntynyt jo lapsuudessa ja loput elämän eri vaiheissa. Mikään rutiini ei ole olemassa valmiiksi, vaan oot joko oppinut sen tai luonut itse. Mitä pidempään oot toistanut tiettyä rutiinia, sitä syvemmälle se on juurtunut - siksi pitkään toistetuista huonoista rutiineista irrottautuminen vie oman aikansa.

🤗Parasta on, että rutiineja voi koska tahansa alkaa luoda lisää, muokata ja jopa poistaa arjesta. Eli muuttaa niitä kuuluisia elämäntapoja, joista iso osa on ainakin osittain toistuvia rutiineja. Uskallan jopa väittää, että jokaisella (vaikka väittäisi ettei ole) on joitakin rutiineja elämässään - vaikkapa sitten se karkkipussi aina perjantai-iltaisin TVtä katsellessa. 

Eli huom⚠️ Kaikki rutiinit eivät edistä paremminvointia!

Mulla on ollut aiemminkin aika tarkat arkirutiinit, mutta nyt lapsen kanssa arki on rutinoitunut entisestään ja mä nautin siitä. Ja lapsikin tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, kun asioita toistetaan päivittäin samalla kaavalla.

Meidän arki pyörii näin:
🕖viimeistään klo 7 aikaan herätys
🫧 Potalle ja pytylle, hampaiden pesu, vettä aamujanoon
🍚 n. 7.30 aamupala: puuroa + lisukkeet
📌 mahdollisia kotitöitä, mm. tiskikoneen tyhjennys, pyykit
🤸🏼‍♀️ ☀️ leikkimistä, ulkoilua, kerhoilua
🍽️ 10.30-11 lounas
💤 12-14 pojan päiväunet, äiti tekee kotitöitä tai töitä, tai liikkuu ja välillä myös lepää
🍎 unien jälkeen välipala
🤸🏼‍♀️☀️ leikkimistä, ulkoilua
🍽️ 16.30 päivällinen
📌🤸🏼‍♀️ leikkimistä ja tarvittaessa kotitöitä samalla
☀️ yleensä vielä iltaulkoilu / tässä kohtaa käydään vuorollamme liikkumassa miehen kanssa tai mulla voi olla myös töitä
🍚 19.15/19.30 iltapuuro pojalle, oma iltapala vasta 20.30 aikaan
🫧 iltapesulle + hampaiden pesu
🩲 yöpuvut päälle, sylittelyä, hetki energianpurkua pinnasängyssä, iltasatu, syliin rauhoittumaan unille
💤 viim. 20.30 poika unilla
❤️ mun ja miehen parisuhdeaikaa
💤 viim. 21.30 itsekin unille

Näihin raameihin sovitetaan menot pienellä joustonvaralla😊 Toimii meillä ja hyvin voidaan.

Millaiset rutiinit sulla on?
Tämä iloinen touhukaksikko haluaa toivottaa sulle

🐣🐰 HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ 🐰🐣

Ihanaa, kun miehellä on 4pv vapaata ja saadaan touhuta yhdessä koko perheelläkin.

Ja toki se antaa vähän enemmän mahdollisuuksia myös mun omalle ajalle, vaikka Eino on just nyt sellaisessa kivassa iässä ja kehitysvaiheessa, etten edes koe kaipaavani omaa aikaa yhtä paljon kuin vaikkapa pari kk sitten. Hänen kanssaan on ihana touhuta! 😍

Ja toisaalta, se oma aika, mitä ottaisin, olisi yleensä liikuntaa, ja kun nyt raskauden edetessä huomaan monen liikunnan alkavan aiheuttaa supistuksia, niin ihan hirveän paljoa ei varsinaista liikuntaa uskalla edes tehdä. Arkitouhuja ja hyötyliikuntaa tulee onneksi PALJON!😊

Pääsiäinen vedetään meillä rutiinilla, eli peruspäivärutiinit elää oli sitten arki tai loma. Ja se on musta ihanaa! Mä rakastan rutiineja ja ne on yks mun paremminvoinnin salaisuus. Käydään toki syömässä kummankin vanhempien luona ja nähdään ystäviä, mutta juurikaan ei tartte rutiineista irrottaa.

Tänäänkin heräsin rutiinisti klo 6.30 ja tästä on kiva startata päivä hyvin nukkuneena😊 

Rutiineista ja itsensä johtamisesta paremminvoinnin kasvattajina ajattelin jutella ens viikolla😊 Oisko sulla muita toiveaiheita, joista haluaisit multa näkemystä, ajtuksia herättävää tekstiä tai vaikka tsemppiviestiä?

Miten sä vietät pääsiäistä? 🤗

Halauksin ja hymyin,
Saila
Myönnän...🙈

En ole ollut viime aikoina kovin esimerkillinen herkuttelun suhteen...

Minä, joka aiemmin söin herkun ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Ja oli helppo sanoa herkuille ei. 

Nyt niitä on mennyt lähes joka päivä.

Suklaakonvehti tuolta, keksi täältä. Ja ah, taidankin sulattaa pullan pakkasesta🫢

Kyse ei edes ole varsinaisesti mistään koukusta tai himosta, vaan siitä, että ote on vaan löystynyt TODELLA paljon. "Kyllähän mä voin tän yhden..."

Kyllä, tiedän, että oon raskaana ja vahvasti epäilen, että tämä kakkonen on tyttö, koska Einosta ei ollut minkäänlaisia ruokahimoja tai -ällötyksiä. Nyt herkuille vaan ajautuu helposti. 

Ja kyllä, käytän raskautta usein myös (teko)syynä herkutteluun, vaikka tasan tarkkaan tiedän, että tämä ei todellakaan ole syy herkutella yhtään sen enempää.

Tällä hetkellä mun sisäinen kriitikko on jossain matkoilla, kun ei tuu edes huono fiilis tästä herkuttelusta tai että herkun hetkellä kyseenalaistaisi omaa toimintaa. Outoa! 

No mutta, ugh, olen tämän nyt julkisesti myöntänyt 😅 ja siten samalla voin kertoa sulle, että en mäkään ole superihminen ja aina tee parhaita hyvinvointivalintoja, vaikka hyvinvointivalkku olenkin🙏😊

Tiedän siis, usko pois, minkä asian kanssa painit, jos liiallinen herkuttelu on sulla haasteena.❤️

Tässä mun vinkkilista herkuttelun vähentämiseen:

1. Muu syöminen kuntoon, eli säännöllinen ateriarytmi, riittävästi hyvää energiaa kunnon ruuasta ja paljon kuitupitoisista ruoka-aineita, värikkäitä unohtamatta.

2. Hyvät yöunet! Väsyneenä tekee yleensä aina huonoja valintoja - been there, done that.

3. Tiedosta heikot hetket ja opitut tavat. Meneekö herkkuja usein esim. stressaantuneena,  iltarutiinina, kahvin kanssa, jälkiruokana, huonolla tuulella...?

4. Ennakoi tiedostamasi hetket ja päätä tehdä toisenlaiset valinnat.

5. Siivoa kaapeista herkut pois äläkä osta niitä kotiin. Äläkä missään nimessä pidä niitä näkyvillä! 

6. Hyödynnä herkkukorttia: valitse viikolle 1-2 korttia. Kun oot syönyt herkun, ison tai pienen, kortti on käytetty. Mieti siis tarkkaan, mihin korttisi käytät.

7. Kun herkuttelet, nauti siitä. Ei vasemmalla kädellä ohimennen.

Mun pitää keskittyä nyt kohtiin 5-7.🙋

Entäs sä?❤️