Ole oman elämäsi Onnistuja!

TAPAHTUMAT | KURSSIT | HYVINVOINTILUENNOT

Paremminvoivaksi by FullFocus Coaching

Kokonaisvaltaista hyvinvointia juuri sinulle

  • Palautumista, liikuntaa ja mielentaitoja hyvinvointileireillä ja -tapahtumissa?
  • Hölkkäkuntoa, kuntosaliharjoittelun perusteita tai vaikkapa kahvakuulan haltuunottoa kursseilla?
  • Liikunnan iloa ja itsensä ylittämistä treenipäivissä?
  • Työhyvinvoinnin kasvattamista luennoilla ja työpajoissa?
  • Personal -yksilövalmennusta läsnäolevasti etänä (FITFARM)?

Tervetuloa kasvamaan Paremminvoivaksi!

Työhyvinvointiluento yritykselle tai kysyttävää tapahtumista / kursseista? Laita viestiä, niin jutellaan lisää!

Yhteystiedot sivun lomake

Sinun hyvinvointisi parhaaksi

Heippa! Olen ratkaisukeskeinen hyvinvointivalmentaja, kehon ja mielen liikuttaja Saila Hilvola.

Mahtavaa, että löysit sivuilleni!

Valmennan tällä hetkellä FITFARMin tiimissä sekä ryhmä- että yksilövalmennuksissa.

Järjestän myös erilaisia liikuntakursseja sekä hyvinvointitapahtumia, joista esimerkkinä aloittelijoiden juoksukoulu Hölkkäklubi sekä hyvinvointileirit Ilorannassa. PT-palveluita saatavilla erillisissä treenipäivissä. Kaikki kurssit ja tapahtumat löydät Tapahtumat-osiosta.

Löydät minut myös somesta sekä Spotifysta podcastista Paremminvoivaksi.

Treeniohjaukset pääasiassa Valkeakoskella ja lähiseudulla, myös satunnaisesti Hämeenlinnassa.

Seuraa Instagramissa

905 Posts
1.2K Followers

Saila Hilvola 🍀 Hyvinvointivalmentaja

Tammikuu ja elämäntapamuutos ➡️ Pienellä ajatustavan muutoksella siitä tulee helpompaa - ja kivempaa 🤗

Taas on se aika vuodesta, kun moni aloittaa elämäntapamuutosremontin. Ja tammikuu tuo siihen oman pienen lisämausteensa siten, että muutokseen lähdetään hihat heiluen ja kovalla tohinalla.

Tosi hienoa, jos oot tehnyt päätöksen muuttaa elämäntapojasi🥳 Se on tärkeä päätös ja siitä kannattaa pitää kiinni!

Mutta, pystytkö toteuttamaan niitä muutoksia, mitä oot suunnitellut? Vastaa itsellesi rehellisesti.

Jos yhtäänkään emmit, oot saattanut haukata vähän liian ison palan ja yrität tehdä paljon kerralla ja nopeasti.

Otappas pieni stoppi ja mieti asiaa uudelleen.
Muutokset kun ei jää kovin pysyviksi, jos ne on jo alussa haastavaa sovittaa omaan arkeen ja elämäntilanteeseen. Sun tulee huomioida sun muutoksen raamit eli reunaehdot, joissa sä voit muutoksia sun arjessa tehdä.

❤️Kokeile tätä ajatusmallia❤️

Sen sijaan, että ajattelet tekeväsi elämäntapamuutoksen, ajattele, että sä haluat pitää itsestäsi parempaa huolta.

Mieti sitten, mitä se tarkoittaa käytännössä. Ihan pienissä asioissa.

Onko se sitä että sä yrität muuttaa koko sun ruokavalion kerralla vai kenties sitä, että sä alat enemmän tarkkailla sun tekemiä ruoka-ainevalintoja ja valita niitä, mitkä tekee hyvää?

Kummassakin on kyse muutoksesta, mutta sen voi ajatella eri tavoilla. Kun käännät ajatusta itseesi ja siihen, ❤️millaisilla teoilla sä voit paremmin❤️, uusiakin tapoja on kivempi alkaa harjoitella sen sijaan, että keskittyminen on vain muutoksessa.

Saatko kiinni, mitä tarkoitan?🤗

Tämä tuli mieleeni tässä sairaalahuoneessa kyykkäillessäni, kun mietin, että en mitenkään just nyt pystyisi ihan samoihin tapoihin kuin aiemmin, en fyysisesti enkä ajallisestikaan, sektion jälkeen ja vauva-arjessa. Pyrin silti kaikin mahdollisin keinoin pitämään itsestäni huolta. 😊

Toivon sun tekevän samoin, oman arkesi raameissa 🥰

Pidetään itsestä huolta, jotta voidaan paremmin❤️

Kuinkas moni on aikeissa aloittaa jonkinlaisen muutosmatkan nyt vuoden alussa? Tai kenties aloittanut jo? 🤗

#elämäntapamuutos #elämäntapamuuttuja #elämäntaparemontti #painonpudotus #tammikuu #hyvinvointi #paremminvoivaksi
Yksi kysymys, jonka toivoisin jokaisen kysyvän itseltään vuoden vaihtuessa✨

Uudenvuoden lupauksia, toiveita, tavoitteita? Ei, kysymys ei koske näitä, vaan kuuluu näin:

✨Mitä otat alkavaan vuoteen mukaasi kuluneesta vuodesta?

Eteenpäin katsomisen ohella on tärkeää katsoa myös taaksepäin. Oppia sekä virheistä että onnistumisista. Säilyttää toimivia tapoja ja pitää kiinni onnistujan asenteesta ja ajattelutavoista. Irrottaa otetta asioihin, jotka voi jättää taakseen ja antaa tilaa uudelle.

Itse otan vuodesta 2024 mukaani erityisesti muutaman ajatuksen, jotka siivittivät elämänmatkaani vuoden aikana.

⭐Uskalla unelmoida ja usko unelmiisi. 

Vuonna 2024 kaksi isoa unelmaa täyttyivät: ostimme mieheni kanssa yhteisen omakotitalon sekä aloimme odottaa esikoistamme. Kolmaskin unelma toteutui odottamatta jo vuonna -24 kun poikamme tulla tupsahti maailmaan etuajassa.

⭐Älä luovuta, vaan pidä katse ja askel eteenpäin.

Tämäkin liittyy henkilökohtaiseen elämääni. Talon etsiminen, kuukaudesta toiseen positiivisen raskaustestin odottaminen, keskosen syntymän jälkeiset viikot sairaalassa... Elämän haasteita ja vastoinkäymisiä, asioita, jotka eivät menneet helpoimman kaavan mukaan. Silti kaikista on selvitty, kun ei olla annettu periksi, vaan jatkettu sinnikkäästi etiäppäin. Eikä jääty märehtimään menneitä. 

⭐Lupa himmailla.

Mä olen aina ollut kova touhuamaan ja etenkin liikkumaan. Ja mulle on kieltämättä ollut aina vähän hankalaa rauhoittaa tahtia. Niin yksityis- kuin työelämässäkin. Monta rautaa tulessa ja tukka putkella olen painanut menemään ja nauttinutkin siitä. Tänä vuonna tein ratkaisevan siirron työelämässä hyppäämällä Fitfarmin tiimiin ja jättämällä oman yritykseni alla tehtävät valmennustyöt vähemmälle. Opettelin himmaamaan raskausaikana, kun oli pakko ja nyt viimeiset 3,5vk on ollut todellakin himmailua, hyvästä syystä. Ja yllättäen se ei olekaan tuntunut yhtään hassummalta.

❤️Mitä sä otat mukaan vuodesta 2024 ja mitä jätät taaksesi?

Kiitos kaikille, keitä olen saanut auttaa vuonna 2024! 🙏❤️
Ja kiitos kaikille, kenen kanssa oon saanut tehdä töitä🙏 Etenkin @fitfarmofficial, @wellbeingsuperstars, @kerhisgym ja @ilorantahauho 🤗

✨Upeaa vuotta 2025✨
Joulu on ohi ja aika palata takaisin rutiineihin🗓️

Tai no, meillä joulu meni samoilla sairalaarutiineilla kuin edeltävät 2,5 viikkoa ja sama meno jatkuu edelleen.🥴

Omina rutiineina sairaalassakin on säilynyt säännöllinen ruokarytmi, päivittäinen liikunta ja mahdollisimman hyvät yöunet. Tässä tilanteessa unista on joutunut vähän tinkimään, mutta pyritty on samaan unta edes lähes riittävästi. Ruokana on välillä ollut valmisruokiakin, mutta sekin on tässä poikkeustilanteessa parempi kuin moni muu valinta. 

Vauvan hoito- ja syöttörutiinit toistuvat päivästä toiseen samanlaisina, ja se rytmittää päivien kulkua. Liekö pikkuinenkin jo tottunut tiettyihin tapoihin, kun esimerkiksi vaipanvaihdon ajan malttaa odottaa nälkänsä kanssa rissaamatta, kun tietää, että sen jälkeen on ruokaa tarjolla.😊

Mutta te, jotka ootte viettäneet joulua ilman arjen rutiineja, tässä kohtaa on hyvä alkaa palata takaisin niihin. Ja tämäpä onkin hyvä hetki myös tsekata, millaiset rutiinit omassa elämässä on - vai onko sellaisia.

Helposti juhlahumu jää päälle ja rutiineihin on vaikea tarttua. Jos susta tuntuu just siltä, älä yritä saada otetta arkeen heti 100%. Aloita yhdestä rutiinista, vaikkapa aamupalasta ja lisää rutiineja pikkuhiljaa.

Ja jos niitä rutiineja ei vielä ole, voisiko nyt olla niiden rakentamisen aika?

Rutiinit on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden perusta sekä arjen rytmittäjä ja mielen kapasiteetin säästäjä.

Meidän arki, sitten kun joku päivä kotiin päästään, täyttyy vanhoista, mutta myös uusista rutiineista. Siinäpä meillä onkin opettelua kerrakseen. 🤭

#rutiinit #joulunjälkeen #joulu2024 #arki #paluuarkeen
Rakkaudentäyteistä joulua juuri sinulle❤️✨

⭐Mikä tekee joulun?⭐

Onko se herkkuja notkuva pöytä?
Kauniisti koristeltu joulukuusi?
Kenties joululaulut?
Vai sauna aattoaamuna?
Joululahjatkin ehkäpä?
Yhteistä aikaa läheisten kanssa? 

Nämä kaikki ovat kuuluneet omaan jouluuni koko elämäni ajan, ja ovat tärkeitä perinteitä, mutta tänä vuonna on toisin.

Ja siltikin tämä on maailman paras joulu ikinä!❤️

Tänä vuonna jouluun riittää se, että saan rakastaa tuota pientä ihmettä, meidän joulutonttua, sydämeni kyllyydestä, pitää häntä sylissä, halailla ja pusutella, hoitaa ja hoivata. Rakas mieheni vierelläni.❤️

Suurin lahja tänä jouluna on se, että poikamme on terve, voi erinomaisesti ja on päivä päivältä vahvempi muuttamaan sairaalan yksiöstään omaan kotiin❤️

Millään muulla ei nyt ole merkitystä.

Ja vaikka muiden läheisten kanssa ei joulua päästäkään viettämään, he kaikki ovat ajatuksissamme ja niin olemme varmasti mekin heidän ajatuksissaan. Rakkaus ja läheisyys ei katoa, vaikka välimatkaa olisikin.❤️

Toivon sun jouluusi lämpöä, läheisyyttä ja rakkautta!❤️
Älä unohda sitä, mikä on sulle kaikista merkityksellisintä, tärkeintä - arvokkainta.
.

.

.

.

#joulu #joulukuinen2024 #joulutonttu #hyvääjoulua
Kaksi viikkoa sairaalaelämää viettäneenä ja liikuntana vain kävelylenkit, haluan muistuttaa sua:

Pidä lihaskunnostasikin huolta😊💪

Nojatuolissa istuen, imetysasennon ergonomiaa vasta opetellen, askeleita osaston ja vessan välillä kerryttäen sekä 1-2 kertaa päivässä ulkona käppäillen... Siitä koostuu päivät sairaalassa.

Salilla ehtisi käydä miehen ollessa vauvan luona, mutta sektion jälkeen pitää malttaa vielä jokunen viikko, ennen kuin kuormien kanssa on huhkiminen.

Olen koko ajna tiedostanut sen, että lihaskunto ei tällä menolla ainakaan parane, mutta ei se myöskään pysy yllä, kun arkiset toimetkaan ei tällä hetkellä lihaksia juurikaan kuormita. Ja se on se vähän huonompi juttu.

Eilen tein kehonpainolla kyykkyjä, arviolta max 40 toistoa yhteensä, ja tänään jaloissa tunsi jotain tehneensä. Jo kyykätessä lihakset vetivät maitohapoille aika nopsaan. Eipä ole ennen kehonpainokyykyissä noilla toistomäärillä sitä tapahtunut, mutta tässä sen huomaa, mitä treenaamattomuus ja passiivisuus teettää lyhyessäkin ajassa.😲

Saavutettu lihasmassa alkaa myös yllättävän nopeaan huveta, jos se ei saa säännöllisesti riittävää kuormitusta. Ja tämähän näkyy kivasti vaakalukemassa, mutta kenenkään ei pitäisi haluta keventyä lihaksistaan. 

On selvää että välillä elämässä tulee pakollisia pidempiä taukoja lihaskuntoharjoittelusta, kuten nyt esimerkiksi itselläni on tilanne. Sille ei voi mitään. Mutta muulloin olisi tosi tärkeää huomioida myös tämä liikunnan osa-alue.

Eilisestä "treenistä" havahtuneena ajattelin nyt alkaa tehdä joka päivä kävelylenkkien yhteydessä kehonpainolla kyykkäilyjä eri tyyleillä sekä vaakasoutuja ja punnerruksia matalia rekkitankoja hyödyntäen. Kevyesti pitää vielä tehdä, mutta tämäkin on parempi kuin ei ollenkaan.😊

Sairaalan lattioilla ei viitsi makoilla keskivartaloa vahvistaakseen ja erkaumaa kuntouttaakseen, mutta onneksi paljon pystyy tekemään myös pystyasennossa.

Muista siis sinäkin lihaksiasi ja anna niille kuormitusta muutenkin kuin aerobisen harjoittelun muodossa. Kevyistä kehonpainoliikkeistä on hyvä aloittaa, jos edelliskerroista on pitkä aika ja/tai jos lihaskuntoharjoittelusta ei juurikaan ole kokemusta. 

Lihakset tykkää💪
Mitä, jos odottamasi asiat eivät toteudukaan?

Voisin kirjoittaa pitkän listan asioista, joita odotin loppuraskaudessa tapahtuvan.

Yksi, mikä totisesti aikalailla harmitti, oli odotusajan kuvausten peruuntuminen. Niiden piti olla 8.12., mutta edellispäivänä odotus olikin jo ohi ja palkinto saatu masusta maailmaan. Olin ostanut kuvauksia varten läpikuultavan mekon sekä uudet alusvaatteet ja suunnitellut, millaisia kuvia mieheni kanssa haluaisin otattaa muistoksi vauvamasusta ja odotusajasta. Odotin kuvauksia tosi paljon.

Raskausvapaiden alettua odotin sitä, että pääsen laittamaan rauhassa pojan huonetta kuntoon ja laskeutumaan kohti synnytystä. Ja odotin myös synnytystä - sitä ns. normaalia. 

Odotin myös joulua, joka oli tarkoitus viettää ensimmäistä kertaa meidän kotona, yhdessä koko ison perheemme voimin.

Niin paras lahja ja odotuksen täyttyminen kuin tämä pikkumies onkin, enkä hetkeäkään vaihtaisi pois, monta odottamaani asiaa jäi toteutumatta. Sitä ei käy kieltäminen. 

Ja myönnän, että alkuun monet toteutumatta jääneet odotukset harmittivat paljonkin. Olin antanut niille liian suuren painoarvon.

Nyt, 1,5 viikkoa pojan syntymän jälkeen en enää harmittele odotusarvojani, sillä pieni ihminen oli lopulta se suurin odotus.🥰 Ja se on täyttynyt.⭐

Mutta niinhän me ihmiset monesti teemme. Luomme suuria odotuksia ja jos ne eivät toteudukaan, mieli on maassa. Toisilla vain hetken aikaa ja toiset vellovat harmituksessa pitkäänkin. Osa ei pysty päästämään odotuksista ollenkaan irti ja jumittuu niihin.

Työssäni törmään monesti erilaisiin odotuksiin liittyen muutokseen:

Odotetaan, että
🙏paino putoaa X määrän tiettyyn päivään mennessä.
🙏elämäntavat muuttuvat ajassa X.
🙏pieneksi käyneet vaatteet mahtuvat päälle X viikon päästä.
🙏lihasmassa on kasvanut X määrän tietyllä aikajänteellä.

Vaikka töitä olisi tehnyt sen eteen, että odotus palkitaan, kaikki ei aina mene kuten itse odottaa. Siinä on sitten kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä se ja jatkaa eteenpäin tai jäädä harmittelemaan, vaipua synkkyyteen ja heittää hanskat tiskiin.

On ihanaa, että on odotuksia, mutta niille ei kannata antaa liikaa painoarvoa. Ne toteutuu jos on toteutuakseen.❤️

#odotus
Jos et pysty vaikuttamaan mihinkään muuhun, niin keksity tähän 💨

Viikko sitten tähän aikaan (la 7.12. aamu klo 8) makasin Hämeenlinnassa synnärillä käyrillä, aamuyöllä äkisti alkaneiden säännöllisten supistusten vuoksi.

Ei osattu aavistaakaan, että saman päivän iltana meistä tulee äiti ja isä, että meillä on lapsi, meidän oma pieni ihme⭐🩵

⭐
Viime yö oltiin kotona nukkumassa ja hakemassa puhtaita vaatteita. Sairaalassa ollaan vielä ainakin jouluviikolle asti.

Muistelin takaisin sairaalaan ajellessamme tuota viime viikon lauantaita. Kaikki tapahtui niin yllättäen.

En saanut liikkua sängyltä. En saanut juuri syödä enkä juoda.

Ei voitu tehdä muuta kuin odottaa, mitä tapahtuu. Mikään ei ollut enää omissa käsissä.

Mutta yhteen asiaan pystyin sentään vaikuttamaan, ja se oli HENGITYS. Olin jo raskauden aikana sanonut miehelleni, että jos en synnytyksessä muista hengittää, muistuta mua. Hän osaa rauhallisen syvähengityksen taidon.

Muistin kuitenkin muistuttaa itse itseäni keskittymään hengitykseen.

💨Erityisesti keskityin hengittämiseen silloin, kun kipuaalto vyöryi päälle...

💨Ja silloin, kun itkulle ei meinannut tulla loppua (ja sitä itkua tuli päivän aikana paljon)...

💨Hengitin keskittyneesti myös siinä hetkessä, kun päätös sektiosta tuli ja harmitus valtasi mielen...

💨Sekä silloin, kun pelkäsin vauvamme puolesta... 

💨Ja silloin, kun sektioleikkauksessa yläkroppani tärisi kuin haavanlehti pelosta ja jännityksestä...

...ja se auttoi joka kerta.
⭐

Elämässä on paljon asioita, mihin voi itse vaikuttaa.

Ja sitten on myös niitä, mihin ei ole minkäänlaista otetta ja sananvaltaa.

Jos pystyt vaikuttamaan, tee se.

Mutta jos et, heittäydy virran mukaan ja hyväksy, mihin se vie.

Älä kuitenkaan unohda hengittää, sillä siihen pystyt (lähes) aina vaikuttamaan. Ja se auttaa, etenkin haastavissa tunnetiloissa, kuten pelko, itkuisuus, stressi, jännitys, epätietoisuus ja ahdistus.❤️
⭐

Tänään hengitän syvään siitä onnesta, että vieressä tuhisee kaikin puolin hyvävointinen pikkuinen. Ja samalla myös huolesta, joka pientä ihmisenalkua kohtaan alkaa heti syntymähetkellä, oli kyse sitten keskosesta tai ei. Sellaista se vanhemman elämä on.🥹

#hengitys
7.12. klo 23.17 elämämme muuttui hieman yllättäen, kun pieni poikamme päättikin tulla maailmaan odotettua aiemmin🩵🥹

Laskettuun aikaan olisi ollut vielä rutkasti aikaa, mutta tämä tomera pikkumies oli toista mieltä. Täältä tullaan nyt, eikä ensi vuonna! 🦸

Lauantaina aamuyöllä alkoi supistella oudon säännöllisesti, ja aamulla ennen seiskaa lähdimme synnärille tarkistuskäyntimielellä. Eipä ollut sairaalakassia tai muutakaan tarviketta sillä ajatuksella, että tältä reissulta ei kaksin kotiin palattaisikaan.

Niin vaan sitten synnärille jäätiin ja yritettiin saada pidettyä pikkuinen mahdollisimman pitkään vielä masussa kasvamassa ja kehittymässä. Ei siinä kuitenkaan mennyt kuin iltaan asti, kun päätös sektiosta tehtiin. Toivomani alatiesynnytys ei ollut mahdollinen pienen koon ja perätilan vuoksi. Pääasia kuitenkin että saataisiin pieni turvallisesti maailmaan🩵

Vielä hän laittoi lääkärit koville sektiossakin - ei täältä niin helpolla tulla kuin luulette!

Vaikken pientä itse heti syntymän jälkeen nähnytkään, rauhoitti jo pelkästään se, kun kuulin hoitopöydältä kunnon itkut - kaikki taitaa olla hyvin, ajattelin 🥹

Mies meni vauvan kanssa teholle ja minä laskettelemaan puudutuksia synnärille. Onneksi pääsin vielä sängyssä kärrättynä pienokaista katsomaan ennen kuin mentiin muutamaksi tunniksi nukkumaan. Se onnenhetki, kun sai meidän lapsen viereen sängylle, ei sitä voi sanoin kuvailla🩵🩵🩵

Aamulla, vaikka olo olisi ollut sektion jäljiltä mikä (onneksi oli tosi hyvä), halusin pian pienen luokse. Ja täällä sitä on nyt sitten vietetty aikaa teholla hoitaen, syöttäen, ihokontaktissa ja ihan vaan vauvaa katsellen. Ja vietetään edelleen, päivä kerrallaan.

Pikkumies voi oikein hyvin, on tomera ja osaa pistää vähän kampoihinkin. 🥹 Nyt kuitenkin tarvitaan vielä kasvamista ja kehittymistä, ennen kuin koti kutsuu. Paras hoito on onneksi pienellä ja me saadaan olla just niin paljon läsnä kuin halutaan. Ja se on just nyt tärkeintä, meille ja pienelle.

Muu maailma menköön menojaan, me ollaan nyt vaan tässä. Meidän maailman parhaan joululahjan kanssa❤️

Kiitos yhteisesti kaikille, jotka ootte olleet hengessä mukana ja kiitos kaikista onniteluista!🙏

🩵46 cm - 1945 g🩵
Hiihtoladulta synnärille... No ei nyt ihan suoraan sieltä, mutta tänään aamulla tultiin tarkistukseen öisten supistelujen vuoksi, ja täältä ei sitten enää kotiin kahdestaan lähdetäkään. Kunhan vaan pieni malttaisi hetken vielä pysyä vuokralaisena. Vasta rv 32+6 menossa. 

Mun piti oikeesti tänään kirjoitella, miten oon oppinut nauttimaan rauhallisestakin liikunnasta, kun tavallisesti suurimman nautinnon oon saanut vähän tehokkaammasta menosta. Ja koska tässä makoillessa ei muutakaan tekemistä ole, niin kirjoitankin. 

Esimerkiksi vesijuoksu on ollut sellainen laji, mitä en oo aiemmin tehnyt, koska "se on liian lepsua". No, itse asiassa se ei oo mitään kovin lepsua, kun sen voi tehdä myös tehokkaasti, mutta myös rauhassa edeten se on tuntunut kivalta.

Perinteisen hiihtotyylistäkään en oo oikein tykännyt, kun luisteluhiihdolla pääsee lujempaa ja tehokkaammin.😁 Nyt kun ei ole muuta vaihtoehtoa, niin jopas on alkanut siitä rauhallisestakin hiihtelystä tykkäämään.

Eli pakon sanelema oon huomannut, että kyllä se sittenkin on ylipäänsä se liikunta, mistä nautin. Tehosta riippumatta. Omalle mielelle on tehnyt hyvää joutua opettelemaan liikkumaan myös rauhallisemmin, ei aina täysillä tai edes 80% teholla.

Kannustankin ihan jokaista kokeilemaan sellaisiakin liikuntamuotoja, joista ei ole aiemmin ehkä tykännyt. Ja jos sä liikut aina pääasiassa kovaa ja tuntuu vaikealta himmata, kokeile sitäkin. Saatat yllättyä😉

Nyt mä jatkan täällä makoilua - tässä tilanteessa olisin onnellinen, jos saisi edes seistä😅 Mutta näin mennään nyt. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin. Itse yritän luottaa siihen ja tiedän, että hyvässä hoidossa ollaan❤️

Seuraava päivitys on sitten ehkkä vasta se, kun pikkumies on irtisanononut vuokrasopimuksensa.

#liikunta #synnytys #tilanteetmuuttuu