Ole oman elämäsi Onnistuja!

TAPAHTUMAT | KURSSIT | HYVINVOINTILUENNOT

TAPAHTUMAT Ota yhteyttä

Paremminvoivaksi by FullFocus Coaching

Kokonaisvaltaista hyvinvointia juuri sinulle

  • Palautumista, liikuntaa ja mielentaitoja hyvinvointileireillä ja -tapahtumissa?
  • Hölkkäkuntoa, kuntosaliharjoittelun perusteita tai vaikkapa kahvakuulan haltuunottoa kursseilla?
  • Liikunnan iloa ja itsensä ylittämistä treenipäivissä?
  • Työhyvinvoinnin kasvattamista luennoilla ja työpajoissa?
  • Personal -yksilövalmennusta läsnäolevasti etänä (FITFARM)?

Tervetuloa kasvamaan Paremminvoivaksi!

Työhyvinvointiluento yritykselle tai kysyttävää tapahtumista / kursseista? Laita viestiä, niin jutellaan lisää!

Yhteystiedot sivun lomake

Sinun hyvinvointisi parhaaksi

Heippa! Olen ratkaisukeskeinen hyvinvointivalmentaja, kehon ja mielen liikuttaja Saila Hilvola.

Mahtavaa, että löysit sivuilleni!

Valmennan tällä hetkellä FITFARMin tiimissä sekä ryhmä- että yksilövalmennuksissa.

Järjestän myös erilaisia liikuntakursseja sekä hyvinvointitapahtumia, joista esimerkkinä aloittelijoiden juoksukoulu Hölkkäklubi sekä hyvinvointileirit Ilorannassa. PT-palveluita saatavilla erillisissä treenipäivissä. Kaikki kurssit ja tapahtumat löydät Tapahtumat-osiosta.

Löydät minut myös somesta sekä Spotifysta podcastista Paremminvoivaksi.

Treeniohjaukset pääasiassa Valkeakoskella ja lähiseudulla, myös satunnaisesti Hämeenlinnassa.

Seuraa Instagramissa

@paremminvoivaksi
919 Posts
1.2K Followers

Saila Hilvola 🍀 Hyvinvointivalmentaja

Seuraa Instagramissa!
Tänään oli kyllä sellainen keli, että voi sanoa olevan kevättä ilmassa☀️🌱😍 Vaunulenkeistä on tullut mun ja Einon päivittäinen rutiini ja sen verran alkaa pojalla olla rytmiä päivässä, että aikalailla 10.30-11 aikaan ollaan aina vetämässä lenkkitamineita ylle. Nyt pitää vaan opetella pukemaan, sekä itselle että vauvalle, sopivasti vaatetta, kun keli lämpenee. Tänään oli kummallakin hieman liikaa🤭 On se ihanaa, että tulee kevät ja hei, sen jälkeen on jo kesä🥰 Ei mee kauaakaan! Viikonlopuksikin on luvattu upeaa kevätkeliä. Aiotko nauttia siitä, tavalla tai toisella? Kenties lenkki, tai kahvit terassilla? 😊 Huomenna muuten vaunulenkkirutiinia rikotaan taas sen verran, että iskä vaunuttelee että äiti pääsee hölkkälenkkille ilman lisävastusta💪 Iloista viikonloppua! ❤️☀️ #kevät #kevättäilmassa #kevätsää #vaunulenkki
11
1

Tänään oli kyllä sellainen keli, että voi sanoa olevan kevättä ilmassa☀️🌱😍 Vaunulenkeistä on tullut mun ja Einon päivittäinen rutiini ja sen verran alkaa pojalla olla...

Tällä kuvalla haluan muistuttaa sua yhdestä tosi tärkeästä asiasta‼️ ➡️ Huolehdi riittävästä palautumisesta ⬅️ Oli sitten kyseessä vaikkapa iki-ihanat juhlat, joissa naurettiin, iloittiin, halittiin ja nautittiin elosta, sekin on yhdenlainen kuormitustekijä. Kuten tällä pienellä juhlijalla eiliset ristiäiset.😅 Parasta olisi, jos pystyisit tällaisten kuormitustilanteiden jälkeen ainakin yhden päivän ajan rauhoittamaan menoa ja mikä tärkeintä, nukkumaan hyvin heti seuraavana yönä. Ja tämä sama koskee siis meitä aikuisiakin. Meillä löhöttiin eilen loppuilta sohvalla silmät ristissä onnistuneiden juhlien jälkeen ja mentiin ajoissa nukkumaan. Tälle päivälle ei sovittu mitään menoja (paitsi pakollinen hammaslääkäri), vaan elellään ihan perus kotiarkea, koska nyt kaipaa rauhoittumista ja latautumista. Eli jos sulla on jotain vähän tavallista enemmän energiaa vievää elämässä, muista mahdollistaa sen jälkeen myös riittävä palautuminen. Jätä jokunen päivä kalenterissa tyhjäksi sen jälkeen, kotoile ja tee sulle mielekkäitä asioita, jotka ei kuormita sua, ja vältä suorittamista. Ne pyykitkin ehtii odottaa seuraavaan päivään😉 Mullakin ois to do-listalla jos vaikka mitä, mutta nyt kun poitsu nukkuu, saatanpa ihan olla vaan. Viime päivinä kun on valmistellut juhlia kuin pieni orava kaikki päiväuniajat, niin nyt en kyllä tikkuakaan ristiin laita. Sen verran kuitenkin että tämän tärkeän muikkarin tulin sulle kertomaan🤗 Nyt menee virta OFF-moodiin hetkeksi ja laturi seinään. Sitten jaksaa taas😊 Voisko palautumisen ja kuormituksen tasapainottaminen olla maaliskuun teemana itse kullakin? #palautuminen #kuormitustekijä #ristiäiset #väsynytjuhlija #elämänohje #hyvinvointivalmentaja #paremminvoivaksi
70
2

Tällä kuvalla haluan muistuttaa sua yhdestä tosi tärkeästä asiasta‼️ ➡️ Huolehdi riittävästä palautumisesta ⬅️ Oli sitten kyseessä vaikkapa iki-ihanat juhlat, joissa naurettiin, iloittiin, halittiin ja...

Hyvinvoiva arki (todellakin) vaatii ennakointia ja etukäteissuunnittelua🤭 Ootko samaa mieltä? Mä rakastan suunnittelua ja arjen rutiineja. Yleensä mulla on hyvin tiedossa, mitä tapahtuu milloinkin, mitä pitää olla mukana jne. Ennakointi ja etukäteen arjen suunnittelu on auttanut kiireisessäkin yrittäjäelämässä pitämään kiinni säännöllisestä syömisestä, hyvistä yöunista ja liikunnastakin (paitsi villeimpänä ajanjaksona jolloin töitä tuli tehtyä liikaa). Nyt kun talossa onkin pieni päällikkö, joka määrää tahdin, ilman selkeää rytmiä ja rutiinia, äippä joutuukin todenteolla suunnittelemaan ja ennakoimaan.😁 Esimerkiksi: 🏃Lenkkivaatteet pitää olla käden ulottuvilla, sillä kun vaunulenkille lähdetään, mammalla pitää olla vaatteet päällä alta aikayksikön, ettei pikkuinen ehdi siinä välissä jo herätä vaunuissa. Lenkiltä tullessa taas pitää olla vaihtovaatteet hollilla, koska vaunuissa odottaa yksi hyvin nälkäinen tyyppi heti kun menopeli pysähtyy. Ja äipän on pakko käydä siinä välissä nopsaan suihkussakin.😅 🥣Aamupalan jos aikoo syödä ennen lounasaikaa, se pitää olla joko tuorepuurona valmiina aamun ekan imetyksen yhteydessä syötäväksi, tai sitten toivoa, että ukkeli nukkuu vielä aamusyönnin jälkeen hetken, jotta äiti ehtii keitellä ja syödä puuronsa. 🎒Kaupasta ostetaan kerralla kaikki tarvittava ja ruokaa tehdään isot satsit kerralla - heti kun siihen löytyy hyvä rako. Kantoreppu toi tähän helpotusta, ja nyt voi käydä kaupassakin ilman että pitää leikkiä maantiekiitäjää. Poitsu ei nimittäin vaunuissa nuku jos ne pysähtyy ja turvakaukalon kanssa on hieman hankala saada ostoksia kärryyn mahtumaan. Kotonakin reppu toimii hyvin silloin, kun vauveli ei halua nukkua muualla kuin sylissä. 💪Salille mennään jos päällikkö antaa luvan. Siis jos hän suostuu nukkumaan juuri silloin. Koko ajan pitää olla askeleen edellä, jotta oikeasti saa syötyä, pääsee liikkumaan muutenkin kuin vaunulenkeillä, pääsee käymään suihkussa ja vessassa... Ja kyllä, isäkin on iltaisin arjen apuna, mutta tissimaratonin aikaan isän syli ei ole kovin haluttu paikka, kun tissi on toisella.😂 Yrittäjän arki jää ihan kakkoseksi tälle😂 Älä säkään jätä hyvinvointia sattuman varaan!
46
4

Hyvinvoiva arki (todellakin) vaatii ennakointia ja etukäteissuunnittelua🤭 Ootko samaa mieltä? Mä rakastan suunnittelua ja arjen rutiineja. Yleensä mulla on hyvin tiedossa, mitä tapahtuu milloinkin, mitä...

Jos haluaa laihtua, eikö silloin rakasta ja hyväksy kehoaan?🤔 Otanpa puheeksi tämän tärkeän aiheen, ja ylläripylläri omakohtaisen esimerkin kautta, kuten tapoihini kuuluu. Mulle ehti 7 kk raskaanaolon aikana kertyä ylimääräisiä rasvakiloja 6-7kg ja ne ovat edelleen kropassa kiinni. En tosin ole niitä edes yrittänyt saada pois, koska en halua pilata hyvin alkanutta täysimetystä kalorivajeella. Mutta, siitä huolimatta, että etenkin vatsalle on kertynyt ylimääräistä, eikä esim. kaikki treenivaatteet istu päälle, mä RAKASTAN mun kroppaa ja HYVÄKSYN sen tällä hetkellä just tällaisena🥰 Oon siihen oikeinkin tyytyväinen. Se teki ison työn kasvattamalla masussa pienen ihmisenalun, toipui sektiosta yllättävän nopeasti ja taipuu mulle tärkeään liikuntaankin jo aika hyvin. Ja arpi vatsalla tulee olemaan rakas muisto siitä, miten pikkumies tuli maailmaan.🩵 🙏 Mutta, en väitä ettenkö halua palata takaisin vanhoihin mittoihini eli saada etenkin vatsalla olevat raskausrasvat pois. Ei mulla tällä hetkellä huono olo niiden kanssa ole, mutta ne vaan ei tunnu omilta. Eli kyllä, jossain kohtaa aion niin sanotusti laihduttaa - tuskin kuitenkaan millään dieetillä vaan pikkuisen tsekkaamalla annoskokoja, jotka on nyt ihan jäätävän suuria, minimoimalla herkut, joita on nyt mennyt turhan usein, ja saamalla arkiaktiivisuutta hieman suuremmaksi. Se kun on nyt aika minimissä. Uskon näillä keinoin rasvan pikkuhiljaa sulavan ja jos ei, sitten vasta tiukemmat keinot käyttöön. 🔥 Laihduttamisen/painonpudotuksen lähtökohta pitäiskin aina olla ensin rakkaus omaa kehoa kohtaan, vaikka se peilikuva ois millainen tahansa. Jos nimittäin lähdet laihduttamaan itseinhossa rypien, se ei yleensä ole kovin kestävä tie. Tällöin ajaudut herkästi tekemään mitä tahansa saadaksesi rasvat veks ja piiskaat itseäsi tiukkaan itsekuriin, mikä ennemmin tai myöhemmin kosahtaa nilkoille. Ja sitten, rakastaisitko sittenkään kehoasi, vaikka se olisi kevyempi, pienempi? ❤️ Oman kehon rakastaminen ei siis poissulje sitä, etteikö kehoaan voisi haluta muokata. Jokainen saa tehdä keholleen mitä haluaa, mutta toivon sun rakastavan kehoasi ensin.🥰 Ajatuksia? #raskauskilot #laihdutus #painonpudotus
56
9

Jos haluaa laihtua, eikö silloin rakasta ja hyväksy kehoaan?🤔 Otanpa puheeksi tämän tärkeän aiheen, ja ylläripylläri omakohtaisen esimerkin kautta, kuten tapoihini kuuluu. Mulle ehti 7...

Kun tulokset motivoi💪 Onhan se selvää, että kun haluaa jonkun asian muuttuvan, muutoksen konkreettiset tulokset motivoi jatkamaan. Ja kääntäen: jos tuloksia ei näy eikä kuulu, motivaatiota voi olla vaikea löytää tai se olemassa oleva alkaa hiipua. Mua motivoi tällä hetkellä ihan vallan suunnattomasti se, kun pääsen nostamaan hölkkäkuntoa takaisin entiselle tasolleen - ja kuka tietää vaikka vähän sen ylikin.😍 Vaikka lenkki olis vain 500m pidempi kuin edellinen tai pikkuisen nopeammin juostu kuin aiemmat, saan siitä ihan älyttömästi hyvää fiilistä ja onnistumisen tunnetta, jotka kanavoituu motivaatioksi. Jonkun asian aloittaminen alusta onkin kaikista motivoivinta, koska silloin tuloksia tulee yleensä aika nopeastikin. Eri tilanne onkin sitten, kun työtä on paiskinut jo jonkin aikaa. Tuloksia tulee aiempaa verkkaisemmassa tahdissa, ja se saattaa lannistaa. Tällöin pitää muistuttaa itseään ⭐MUUTOKSEN KAARESTA⭐ (ei mikään vakiintunut termi, vaan ihan vasta keksimäni sanapari kuvaamaan seuraavaa asiaa): Kun muutos alkaa, nousukiito saattaa olla hyvinkin jyrkkä, suoraan kohti huippua. Tämä motivoi, mutta luo myös vaarallisen illuusion siitä, että tilanne jatkuu samanlaisena. Sitä oikein odottaa, että kun kaikki alkoi näin hienosti, niin senhän tulee myös jatkua näin. No, hetki kun mennään eteenpäin, alun nousukiito alkaa loiveta. Meno voi muuttua yllättäen jopa hyvinkin tasaisen oloiseksi, ihan kuin mitään ei tapahtuisi. Ja tämä siis käy, oli sitten kyse elämäntapamuutoksesta, voimatasojen kasvattamisesta tai painonpudotuksesta. Mistä tahansa muutoksesta. ❤️Tässä kohtaa muutoksen kaarta muistuta itseäsi siitä, että muutos jatkuu kyllä, vaikkei se koko ajan näkyisikään tulostaululla. Ja kunhan jatkat edelleen nousujohteisesti eteenpäin. Itsekseen ei asioita tapahdu kuitenkaan. Esim. mun hölkkäilyssä nyt eletään sitä alun nousukautta, mutta ennen pitkää kehitys alkaa hidastua. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö enää kannattaisi yrittää kehittää kuntoa entisestään, jos niin haluaa. Lenkkivauhti ja -pituudet eivät vaan enää ihan joka kerralla kasva kohisten, vaan kehitys näkyy pidemmällä aikajänteellä ja vähän pienempinä nousuina. Että sinnillä eteenpäin😃
48
0

Kun tulokset motivoi💪 Onhan se selvää, että kun haluaa jonkun asian muuttuvan, muutoksen konkreettiset tulokset motivoi jatkamaan. Ja kääntäen: jos tuloksia ei näy eikä kuulu,...

Yleiset suositukset ei ole sama kuin yksilölliset ohjeet 📝 Esimerkkinä saamani ohjeet äitiysfyssarilta Ravitsemussuosituksia, liikuntasuosituksia... Suosituksia yleisellä väestötasolla. Näitä noudattamalla ei ainakaan tee hallaa itselleen, jos on perusterve. Suosituksia voi siis yleensä huoletta noudattaa ja kannattaakin. Mutta, suositukset eivät ole sama asia kuin yksilölliset ohjeet. Vaikka suositukset sanoisivat jotain, sinä voit mahdollisesti tehdä eri tavalla. Esimerkkinä liikuntasuositukset raskauden jälkeen. Yleinen ohjeistus esim. juoksun aloittamiseen on 3 kk päästä synnytyksestä. Itse haluan palata hölkkäilyn ja salitreenin pariin, ja niiden kokeilu on tuntunut jo ihan hyvältä, vaikka synnytyksestä on kulunut vasta 2 kk. Tunnen aika hyvin kroppani ja tiedän anatomiasta ja fysiologiastakin melkoisen paljon, mutta... ...halusin kuitenkin varmistuksen ja kävinkin äitiysfyssarilla tutkituttamassa lantionpohjan ja erkauman tilanteen. Osaan näitä toki itsekkin arvioida, mutta halusin kuulla ammattilaisen näkemyksen. Yleiset suositukset koskevat täysiaikaisen vauvan synnyttäneitä, eivätkä ota kantaa äidin aiempaan liikuntaan ja kuntotasoon. Itsellä säästyi keho kahdelta viimeiseltä, eniten kroppaa kuormittavalta kuukaudelta ennenaikaisen synnytyksen vuoksi, joten lähtötilanne palautumiseen oli eri kuin jos olisin synnyttänyt muutaman viikon myöhemmin. Lisäksi olin liikkunut ennen raskautta paljon ja myös raskauden aikana, joten senkin osalta tilanne oli erilainen kuin esimerkiksi sellaisella, joka ei juuri ole liikkunut. Fyssarin mielestä voin aloitella jo hölkkäilyä ja salillakin alkaa tehdä isoja moninivelliikkeitä (mm. maastaveto) nousujohteisesti kroppaa kuulostellen.💪 Mutta, vaikka minä voin tehdä näin, se ei tarkoita, että sama olisi hyvä ohje jollekin toiselle. Jokainen on yksilö ja tekeminen tulee aina suhteuttaa omaan tilanteeseen ja taustoihin nähden oikein. Ja tässä ammattilaisista on apua. Pätee myös esim. painonpudotukseen, jossa itse saan olla ammattilaisena apuna yksilöllisyys huomioiden😊 Jos sulle ei ole laadittu yksilöllisiä ohjeita, noudata suosituksia🤙Ne on sitä varten. Mitä ajatuksia?🤗 Kiitos @perhearte_tampere Nuppu🙏
24
4

Yleiset suositukset ei ole sama kuin yksilölliset ohjeet 📝 Esimerkkinä saamani ohjeet äitiysfyssarilta Ravitsemussuosituksia, liikuntasuosituksia... Suosituksia yleisellä väestötasolla. Näitä noudattamalla ei ainakaan tee hallaa itselleen,...

Tiedättekö, mä painin ihan saman haasteen kanssa kuin moni teistäkin🧁🍫🍬🍰 Vaikka valmentaja oonkin, niin en mäkään mikään yli-ihminen ole, vaan ihan samojen asioiden kanssa täällä taistellaan. Ja nyt mun painikaverina on herkut. Nuo pirulliset herkut, jotka ujuttautuvat mieleen huutelemaan päivittäin. Ei ne muulloinkaan ihan hiljaa ole, mutta nyt mammalomalla ollessa ne on oikein yltyneet riehumaan ja pitämään älämölöä. Tunnistan, että kun on tavallista passiivisempaa arkea nyt, katkonaiset yöt eli vähän väsymystäkin ilmassa sekä päivät pitkälti vain kotosalla, herkkuhimo yltyy. Eikä tilannetta helpota yhtään se, jos kotona on niitä herkkuja. Ja myönnän, on niitä tullut syötyäkin ihan liikaa viime aikoina. Ja joka päivä mä joudun taistelemaan oman pääni kanssa otanko vaiko enkö. Tiedän siis, millaista jaakobinpainia ehkä just säkin käyt mielessäsi. Mutta hei! Eihän antauduta herkkujen vietäväksi, eihän?! 💪Ja jos välillä sitten meneekin huuteluiden perässä, ei oteta enää toista herkkupalaa perään. Ja sit kun herkutellaan, tartutaan oikeesti hetkeen ja herkutellaan. Kohtuudella kuitenkin koska ei ihan joka päivä voi olla nautinnollinenkaan herkkuhetki. Vinkkasin joskus aiemmin herkkukortista, eli valitse montako korttia voit viikossa käyttää. Mä taidan nyt itsekin ottaa tuon käyttöön ja mennä sillä, että kaksi herkkuhetkeä mahtuu viikkoon, ei enempää. Ja se on päätös, missä pitää itse pysyä. Ei tuu olemaan helppoa, mutta siihen pyrin. Muita herkkuhimoissaan painiskelijoita? 😁 #herkkuhimo #herkkukoukku #herkut #mielenhallinta.
53
6

Tiedättekö, mä painin ihan saman haasteen kanssa kuin moni teistäkin🧁🍫🍬🍰 Vaikka valmentaja oonkin, niin en mäkään mikään yli-ihminen ole, vaan ihan samojen asioiden kanssa täällä...

Tiesitkö, että hölkkäkuntoon tarvitaan muutakin kuin hyvä hapenottokyky?🏃🏼‍♀️‍➡️ Kysyin stoorissa eilen, minkä arvelette olleen oman lenkkini rajoittava tekijä: hapenottokyky, lihasten väsyminen, heikko keskivartalo vai penikkakipu. Kaksi viimeisintä sai eniten ääniä. Eilen siis hölkkäsin ekan lenkin, 35 min, sitten heinäkuun, jolloin vikan kerran raskaana ollessa tuntui hyvältä hölkätä. Sen jälkeen olen vain kävellyt, tehnyt porrastreeniä ja uinut sekä käynyt salilla. Hapenottokykyni ei ole kovasti kärsinyt, ja hyvä niin, koska onhan se hölkkäkunnon perustekijä. Se onneksi myös kasvaa tekemällä. Se ei siis eilistä lenkkiä rajoittanut - olisin voinut mennä sen puitteissa kovempaakin. Lihasten kestävyys on myös tärkeää hölkätessä, jos lenkistä haluaa nauttiakin. Tätä ominaisuutta voi kehittää monin tavoin ja kestävyyden perustaa voi rakentaa mm. reippailla kävelylenkeillä. Tämäkään ei ollut itsellä rajoitin. Penikat ja muut kiputilat ovat monen hölkkääjän riesana, etenkin jos askeltekniikka on virheellinen tai kengät huonot. Myös lihaskireydet voivat johtaa kipuiluihin. Oma hölkkätekniikka ei tauosta huolimatta ole kadonnut ja jalat ovat saaneet säännöllistä rasitusta kävelyillä, joten penikatkin pysyivät menossa mukana. ❌Mutta se mihin oma lenkkivauhti ja lenkin pituus rajoittui, oli keskivartalon tuki, joka raskauden jäljiltä on vielä hieman hakusessa. Koko ajan piti keskittyä pitämään core kasassa. Coren tärkeys tuleekin monelle yllätyksenä lenkkeillessä. Se on tärkeä voimantuottolinkki ala- ja ylävartalon välillä ja se kannattelee hölkkäasentoa. Sitä ei saa unohtaa hölkkäkuntoa kehittäessä. Onneksi sekin vahvistuu hölkkäillessä, kunhan siihen muistaa kiinnittää huomiota ja tietää, millainen tuki sieltä pitäisi löytyä. Eli nyt lenkkeilen coren ehdoilla ja hiljalleen sen vahvistuessa ennalleen lisään vauhtia ja lenkin pituutta. @naistenkymppi jänisrooli odottaa🐰 Hölkkäkunto on siis monen tekijän summa ja näitä tekijöitä sekä tekniikkaa opetellaan huhtikuussa alkavassa Hölkkäklubissakin - juoksukouluni aloittelijoille😊 Lisätiedot paremminvoivaksi.fi/juoksukoulu Hölkkäilyn iloa kaikille😃
38
3

Tiesitkö, että hölkkäkuntoon tarvitaan muutakin kuin hyvä hapenottokyky?🏃🏼‍♀️‍➡️ Kysyin stoorissa eilen, minkä arvelette olleen oman lenkkini rajoittava tekijä: hapenottokyky, lihasten väsyminen, heikko keskivartalo vai penikkakipu....

Mistä löytyisi aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle? ⏰ Tämä kysymys pyörii tosi monen mielessä, kun arki on yhtä hulabaloota, eikä ylimääräistä aikaa tunnu olevan yhtään. Ja samalla takaraivossa kolkuttaa ajatus että pitäisi käydä lenkillä, salilla tai edes jotenkin liikkumassa. Pitäisi ehtiä syömään muutakin kuin valmiseineksiä ja voileipää. Pitäisi pitäisi mutta milloin?! Tiedätkö, mä voin hyvin samaistua noihin ajatuksiin nyt, kun elämässä on pieni ihminen, joka vie suuren osan ajasta. Eikä vauvan kanssa pysty edes ennakoimaan ajankäyttöä, kun koskaan ei tiedä, nukkuuko hän just nyt 20min vai 2h unet😅 Ei tästä noin vaan lähdetäkään lenkille, tai edes syödä silloin, kun haluaisi. Pikkupomo määrää aikataulut. Eilenkin lähdettiin salille, mutta käynniksi jäi, kun poitsu ei malttanutkaan siellä olla yhtään vaan halusi vain maitoa😁 Mutta, vaikka arki ois kuinka täyttä tahansa, mä uskon, että aina jostain löytyy sen verran pieniä aikarakosia, että saa tehtyä edes hitusen omaa hyvinvointia tukevia asioita. Olkoon se sitten vaikka vain 15min kävelylenkkipyrähdys, tai kahvakuulien heiluttelua hetki kotipihassa. Niin turhalta kuin se tuntuisikin, se on paljon parempi kuin ei ollenkaan. Ja samalla sitten myös hyväksyä se, että aina ei pysty samaan kuin joskus aiemmin. Eikä vaatia itseltään liikoja. Eri elämäntilanteissa aikakäsite kun on erilainen. Kannattaa tutkailla omaa arkea, ja suunnitella, miten saisi ajan käytettyä järkevästi hyväkseen. Ja oisko joku, jolta saisi tarvittaessa apua. Ja välttää aikasyöpöt, kuten somen (tässä syy, miksi oon ollut viime aikoina vähemmän aktiivinen täällä) Pakko jakaa myös yksi oma ajanhallinnan keksintö tähän liittyen.😊Mulla on haasteena ollut vauvan tulon jälkeen aamupala, koska kun me herätään, vauva haluaa rinnalle ja siinä saattaa vierähtää helposti lähes tunti. Ja kun herätty on vasta 9-10 aikaan (kun yö on yhtä heräilyä), niin aamupala venyy lounasaikaan ja silloin on jo tosi kova nälkä. Niinpä oon nyt iltaisin tehnyt tuorepuuron valmiiksi ja syönyt sen 7 aikaan samalla, kun poikaa imetän. Sitten se seuraava ateria, kun siihen ehtii, onkin lounas. Onko sun helppo löytää hyvinvointiaikaa? 🤗
29
4

Mistä löytyisi aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle? ⏰ Tämä kysymys pyörii tosi monen mielessä, kun arki on yhtä hulabaloota, eikä ylimääräistä aikaa tunnu olevan yhtään. Ja...