Näin lisäät liikunnan iloa

Liikunnan pitää antaa enemmän kuin se ottaa.

Fiilistellen liikkumaan – Liikunnan ilon perusta

Eräs pirteän aurinkoinen pakkasaamu olimme lähdössä viikonlopun mökkireissulta Lopelta kohti kotia, kun se iski: halu päästä nauttimaan Lopen metsäpoluista ja järvimaisemista juoksulenkillä! Mäntyharjuisen metsän siimeksessä risteileviä polkuja sekä pilvettömältä taivaalta säkenöivää aurinkoa kuulaana syysaamuna olisi pakko päästä fiilistelemään. Lisäksi rakastan juosta poluilla, joten olihan se saatava vetää lenkkarit jalkaan ja lähteä hölköttelemään. Jo pelkkä tämän ajattelu lisäsi fiilistä entisestään. Liikunnan iloa ei tarvinnut kaukaa etsiä.

Onneksi mieheni ymmärsi yskän ja sovimme, että juoksen mökiltä muutaman kilometrin päähän Melkuttimen parkkipaikalle, josta hän lähti tekemään oman fiilistelynsä kävelylenkin muodossa. Voi sitä hyvän olon määrää, kun lenkkarit kiisivät pitkin neulaspolkuja, hyppivät yli juurakoiden ja kapusivat ylös silokallioita!

Lenkin jälkeen mietin, että tällaistahan liikunnan pitääkin olla: hyvällä fiiliksellä, omasta halusta, ilman suorittamista. Liikunnan pitää antaa enemmän kuin se ottaa. Se on sitä paljon puhuttua liikunnan iloa ja liikuntakipinää, joita itsekin yritän jakaa niille, joiden on syystä tai toisesta vaikea saada itseään motivoitua liikkumaan. Liikkumaan lähtö on silti monella työn ja tuskan takana. Itseään joutuu pakottamaan liikkeelle, vaikka ei yhtään huvittaisi. Takaraivossa kuitenkin naputtaa tieto liikunnan tärkeydestä ja se pakottaa liikkumaan, edes pikkuisen.

Liikkumalla lisää terveyttä

Liikunta on hyvin tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ei pelkästään energiankulutuksen ja sitä kautta painonhallinnan, vaan myös kehon yleisen toiminnan kannalta: muun muassa liikkuvuuden ylläpitäminen, tukikudosten kunto, selän terveys, lihasmassan säilyminen ja toimiva nestekierto tarvitsevat liikuntaa. Mitä iloa on toimintakyvyn osalta huonossa kunnossa olevasta kehosta, vaikka se näyttäisi ulkomuodoltaan kuinka hyvältä tahansa?

Liikunta ei tarkoita sitä, että sinulla pitäisi olla maksettu harrastus, kalenteriin sidottu liikunta-aika, kuntosalikortti tai mitään muutakaan järjestettyä ja organisoitua toimintaa. Riittää, että laitat lenkkarit jalkaan tai hyppäät fillarin selkään ja lähdet liikkeelle. Riittää myös, että leikit lasten kanssa aktiivisia leikkejä, teet puutarhatöitä, siivoat taloa. Olet siis arjessa aktiivinen. Myös fyysisesti kuormittava työ lasketaan aktiivisuudeksi. Sen sijaan, että lasket itsellesi liikuntaminuutteja, laske ennemmin aktiivisuusminuutteja. Liikunnan sijaan puhuisinkin ennemmin liikkumisesta, koska jo pelkkä sanamuunnos vähentää suoritustarvetta ja lisää fiilistelyn mahdollisuutta.

Kaipaatko ikiomaa liikuttajaa, hyvällä fiiliksellä? Lue lisää personal training -palveluistani.

Oivalluksia

Kymmenkunta vuotta sitten liikunta oli omassa elämässäni jopa enemmän suorituskeskeinen pakkomielle kuin fiilispohjaista toimintaa. Jos sama mökkitilanne olisi tapahtunut silloin, olisin halunnut lenkille siksi, että se lisää energiankulutusta ja kehittää kuntoa. Lepopäivät liikunnasta olivat harvassa, koska liikkuminen oli vahvasti sidoksissa nuoren naisen kehonkuvaan ja painonhallintaan sekä itsensä kehittämiseen. Liikkumaan lähdin ennemmin kulutuksen kuin fiilistelyn vuoksi.

Ei silti, liikunta on itselle ollut aina todella rakas ja tärkeä harrastus, enkä siksi tuolloin kokenut sitä rasitteena elämässäni, vaan lähdin liikkumaan aina hyvällä mielellä ja omasta vapaasta tahdosta.

Kuitenkin näin jälkiviisaana voi todeta, että tuolloin aiemmin liikunnan fiilistely pohjautui pääasiassa siihen, että sai hikipäissään huhkia siellä sun täällä ja viedä itseään äärirajoillekin. Nykyään ääni kellossa on hieman toinen: liikunnan fiilis voi syntyä muustakin kuin rääkkitreenistä ja liikunnan tuntikertymästä. Fiilis voi syntyä ihan vaikka vaan ihanasta säästä, hyvästä lenkkiseurasta, koukuttavasta äänikirjasta tai siitä, että just tänään tuntuu siltä, että olisi kiva liikkua tietyllä tavalla.

Ihminen muuttuu ja sitä myötä myös arvot ja motiivit toiminnalle muuttuvat. Näin on käynyt ainakin omalla kohdallani liikunnan osalta. Nykyään liikunta on enemmänkin väline tiettyjen fiilisten luomiseen, kuten esimerkiksi Lopen mökkireissulla kävi.

On tärkeää tunnistaa omat sen hetkiset motiivit liikunnalle, kyseenalaistaa ja arvioida niitä, sekä tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Pääasia liikunnassa tulisi aina olla se, että liikkuminen on itsestä lähtöisin olevaa, iloa tuottavaa ja energisoivaa toimintaa. Siinä kohtaa, kun se muuttuu pakkopullaksi, ollaan pahasti hakoteillä. Pakkopullamainen toiminta ei useinkaan sovi etenkään kiireiseen kalenteriin tuosta vaan, mutta fiilispohjaiselle liikunnalle – kappas kummaa – löytyykin aikaa.

Liikunnan ilo syntyy itseään kuunnellen

Tällä hetkellä oma liikuntani on siis pitkälti fiilispohjaista, mutta en suinkaan ole jättänyt kokonaan taakseni itseni kehittämistä. Välillä haluan kehittää kestävyyskuntoa, välillä lihasmassaa, välillä liikkuvuutta ja toisinaan voimaa. Mikä missäkin kohtaa tuntuu parhaimmalta kehityskohteelta. Kesällä en voisi kuvitellakaan enää hikoilevani viittä kertaa viikossa kuntosalilla, kun ulkona paistaa aurinko ja metsäpolut kutsuvat juoksemaan tai pyöräilemään. Syksyn sateilla sen sijaan kuntosali on oikein mukava treenipaikka. Myönnettäköön silti, että kuulun siihen pieneen väestönosaan, joka saa hyvää fiilistä myös vesikeleistä ja nauttii lenkkeilystä sadevarusteet yllä.

Haluan kannustaa sinuakin löytämään itsellesi sopivimmat ja mieluisimmat tavat liikkua. Alla olevat kysymykset auttavat sinua tässä etsinnässä.

Näin saat itsesi liikkeelle ja kasvatat liikunnan iloa

Liikunnan saaminen osaksi elämäntapaa ja arkea voi olla vaikeaa ja tuntua siltä, että se on jokin irrallinen pakkosuorite, joka vaan kuuluu olla ihmiselämässä mukana, jotta terveys säilyy. Keho tykkää, kun sitä liikutellaan. Myös mieli kiittää, kun kroppa saa liikettä – mieli rakastaa liikunnan iloa. Ja onhan liike ihan jo pikkuvauvana oppimisen yksi isoimmista tekijöistä.

Saatat ajatella, että helppoahan se on niille, jotka ovat lapsuudesta asti liikkuneet, kasvaneet liikunnalliseen elämäntapaan, joilla on liikuntaharrastus, liikunnallisia kavereita… Ei heidän tarvitse miettiä tällaisia. No, ei ehkä pidäkään, mutta ehkä hekin ovat jossain elämänsä vaiheessa näitä miettineet, tai jos eivät ole, liikunta on tullut sisäsyntyisesti mukaan elämään. Eikö näin voisi tapahtua sinullekin? Miten se voisi tapahtua?

Ei ainakaan siten, että lähdet räkä poskella viilettämään pitkin lenkkipolkuja, hikoilet kuin hullu löytääksesi liikunnan kipinän, ostat uusia treenikamoja tunteaksesi kuuluvasi liikunnallisten ihmisten heimoon. Ei näin.

Jotta liikunnan kipinä syttyy sisältä ja liikunnan iloa alkaa löytyä, se vaatii sen, että lähdet rohkeasti etsimään omaa juttuasi. Se ei välttämättä löydy heti ensiyrittämällä, mutta ainakin sitten tiedät, ettei se jokin ollut sinun juttusi. Kokeile jotain muuta. Liikunnan ei tarvitse olla sen kummempaa kuin peruskävely – siihen ei vaadita tekniikkaa, ei välineitä, ei tiettyä tilaa. Vain oma aika ja jalkaa toisen eteen.

Liikunnan kipinä on alussa pieni ja hento. Se sammuu helposti, jos sitä alkaa väkisin puskea isommaksi. Se vahvistuu, jos sille antaa aikaa ja tilaa, kuulostelee omaa oloaan ja innostustaan ja toimii sen mukaisesti. Alussa pieni itsensä pakottaminen on usein paikallaan, mutta vain sen verran, että kipinä ei pääse hiipumaan. Kun kipinä hiljalleen voimistuu ja huomaat saavasi liikunnasta iloa, energiaa ja jopa hieman kehitytkin siinä mitä teet, se vain vahvistaa kipinää entisestään.

Heitä siis ennakkoluulot ja -asenteet romukoppaan ja ala liikuttaa itseäsi. Jos olet aina halunnut kokeilla zumbaa, muttet ole uskaltanut, mikset kokeilisi nyt? Tai uimahyppykurssia? Tai mitä vaan? Tai ihan vaan lähdet kävelylle.

Tehtävä 1

Löytääksesi itsellesi kipinän tulee sinun ensin selvittää itsellesi liikunnan aloittamisen syyt, ne sinun aivan omat. Jatka alla olevia lauseita:

1. Minun PITÄISI liikkua, koska…
2. Minä HALUAISIN liikkua, koska…
3. Minä AION liikkua, jotta…

Ensimmäinen näistä on pakkopullaa, suoritusta, tietoa liikunnan terveysvaikutuksista eli ulkoista motivaatiota. Nämä eivät ole todellisia sisäisiä syitäsi liikunnalle, vaan ulkokohtaisia ja ulkoa opittuja fraaseja.

Toinen kohta menee omaan sisimpään ja kertoo, miksi sinä haluaisit liikkua. Mitä se toisi elämääsi? Mukana on kuitenkin edelleen konditionaali, haluaISIn, joka kyllä kertoo omista toiveista, mutta pitää myös sisällään epävarmuuden ja jossittelun.

Kolmas kohta on se tärkein. Siinä on varmasti mukana jo kahden edellisen kohdan sisältöjä, mutta nyt nämä todella kertovat, miksi sinä lähdet liikkeelle. Ei jossittelua, ei epäröintiä, vaan aikomus toteuttaa omat halut. Nämä syyt kertovat sinulle, mitä liikunta sinulle oikeasti tuo ja mitä se sinulle merkitsee elämässä.

Tehtävä 2

Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

• Liikuntamuodot, joista olen aina haaveillut, mutta joita en ole kokeillut.
• Liikuntamuodot, joissa olen hyvä.
• Liikuntamuodot, joista kehoni tykkää.
• Liikuntamuodot, joista tulee hyvä olo.
• Liikuntamuodot, joissa voin kehittää itseäni.
• Liikuntamuodot, joissa koen liikunnan iloa.
• Liikuntamuodot, joita minulla on tai on ollut jo elämässäni mukana.
• Liikuntamuodot, joiden tiedän varmasti sopivan elämäntilanteeseeni.

Nyt sinulla on listattuna sekä syyt että konkreettiset vaihtoehdot liikunnan aloittamiseen. Tutki äskeisiä kohtia ja kirjaa koontina ylös liikuntamuotoja, joita otat heti käyttöön ja joita lähdet kokeilemaan.

Pidä kiinni itse laatimastasi, sisältä lähtevästä toimintasuunnitelmasta ja tee se ilon ja innostuksen kautta. Jos jokin ei tunnu hyvältä, kokeile maksimissaan muutama kerta ja jos ei vieläkään, totea, ettei ole minun juttuni ja kokeile jotain muuta.

Pikkuhiljaa huomaat lisänneesi liikettä arkeen jo ihan huomaamattasi ja ehkäpä olet sitten jo löytänyt sen oman tapasi liikkua mielekkäästi.

Ota ensimmäinen askel ja lähde liikkeelle!

Luo itsellesi mielikuvia ihanista paikoista liikkua, fiilistele tilanteita ja maisemia. Muistele tulevaisuutta ja vahvista sitä fiilistä, mikä tulee liikunnan jälkeen. Vaikka liikkeelle lähtö tuntuisi kurjalta, älä takerru siihen, vaan muistele, millainen olo liikunnasta tulee. Hae näitä viboja ja tunnetiloja, vahvista niitä ja annan niille mahdollisuus tulla esiin.

Lukusuosituksia liikunnan terveyshyödyistä

”Liikunta vähentää kohtalaisen tehokkaasti vyötärölihavuutta eli vatsaonteloon kertynyttä liiallista rasvakudosta. Vaikka vaa’an näyttämät kilot eivät liikunnalla paljoa vähenisikään, säännöllisen liikunnan vaikutukset näkyvät vyötärölihavuuteen lihavuuteen liittyvien häiriöiden (verensokeri, veren rasva-arvot, verenpaine) korjaantumisessa.

Liikunta on myös hyvä keino hallita painoa eli estää painon nousu. Laihduttamalla pudotetut kilot myös pysyvät paremmin poissa, jos liikut säännöllisesti.” (Lähde: Duodecim Terveyskirjasto)

”Myös säännöllinen liikunta yksinään ilman laihtumista normaalistaa metabolisen oireyhtymän häiriöitä. Tehokkainta on laihduttaminen siten, että samalla lisää liikuntaa.” (Lähde: Duodecim Terveyskirjasto)

Ja muista, että hengästyminen on luonnollinen osa liikuntaa ja monesti jopa ihan tavoiteltavaakin. Lääh ja puuh ja liikkeelle!

Liikuntakärpäsen puraisuja – helppoja vinkkejä liikkumisen lisäämiseksi

Kävelylle mars!

Reipas, tasasykkeinen kävelylenkki on mitä mainiointa liikuntaa. Se kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa eli aerobista peruskuntoa, tehostaa rasva-aineenvaihduntaa ja lisää energiankulutusta. Lisäksi kävelylenkillä mieli virkistyy ja stressi helpottaa.

45-60 min kerrallaan, ainakin pari kertaa viikossa, olisi tavoiteltava määrä. Mieluusti useamminkin.

Myös pienemmät erät lasketaan eli voit kerryttää lenkkiajan lyhyemmillä reippailuilla.

Kotijumppailua

Laita hyvä musiikki soimaan ja anna liikkeen viedä mukanaan!

Tee musiikin tahdissa erilaisia jumppaliikeitä, kuten:

• X-hypyt
• kyynär-polvi
• polvennostomarssi
• sivu-viereen-askellus
• hiihtoliike
• kannat pakaraan-juoksu paikallaan
• ilmanyrkkeily
• mitä ikinä keksitkään

Pienikin hetki jumppailua lisää energiankulutusta, kehittää peruskuntoa ja saa olon energiseksi. Mikäs sen parempaa fiilistelyä kuin musiikin tahtiin itsensä liikuttaminen ilman pakotteita. Kokeile vaikka!

Lisää aktiivisuutta arkeen

Pienillä valinnoilla saat yllättäen lisättyä energiankulutusta ja liikkumisminuutteja sekä pysyt vireänä aamusta iltaan:

• jätä auto kaupan parkkipaikan viimeiseen ruutuun
• kävele rappuset hissin sijaan
• tee töitä seisten istumisen sijaan
• tee taukojumppailua: kävele paikallasi, venyttele, heiluttele itseäsi
• hampaita pestessä tallaa paikallasi
• jokaisella mainoskatkolla nouse ylös
• leiki lasten kanssa
• aamulla ensimmäiseksi venyttele ja vanuttele itseäsi
• liiku omin voimin niin paljon kuin mahdollista
• jää bussista pari pysäkkiä liian aikaisin pois ja kävele loppumatka

Liikunnan iloa elämääsi!

Liikunnan iloa ja elinvoimaa ryhmävalmennuksesta

Jos tuntuu siltä, että tarvitset apua liikunnan ilon löytämiseksi osana elämäntapamuutostyötäsi, lähde mukaan Pysyvästi Paremminvoivaksi – Oivalluksista Onnistujaksi, naisten 20-viikkoiseen ryhmävalmennukseen. Lue lisää täältä.