Millaiset hyvinvointitaidot sinulla on?

Hyvinvointi ei ole asia, joka sinulla joko on tai ei ole. Se on taitolaji, ja jokaisen on mahdollista omaksua itselleen sopivimmat taidot oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Ja kun puhutaan taidoista, kannattaa muistaa, etteivät taidotkaan ole mustavalkoisesti joko hallussa tai hukassa, vaan niitä voi aina kehittää ja oppia uusia. Jokaisella on siis mahdollisuus olla oman hyvinvointinsa taituri. Hyvinvointitaidot ovat tärkeimpiä elämäntaitoja, joten älä jätä niitä käyttämättä.

”Kyllä minä tiedän, mutta…”

”Kyllä minä tiedän, mitä minun pitäisi tehdä, mutten kuitenkaan tee niin.” Tämä on yksi yleisimmistä lausahduksista, jonka kuulen uuden valmennettavan kanssa käytävässä alkukartoitustapaamisessa. Jos oikeasti tiedät, mitä pitäisi tehdä, mikset sitten tee niin? Hyvä kysymys ja harva tähän osaa suoraan vastatakaan. Miksi sitä muuten istuttaisiin valmentajaa palkkaamassa?

Ongelma ei siis ole siinä, etteikö tietoa olisi yllin kyllin, vaan siinä, miten tietoa voisi hyödyntää omassa elämässään ja miten saada hyvät ajatukset vietyä käytäntöön asti. Hyvinvointitaidoiksi ei siis riitä se, että osaat tehdä terveellistä ruokaa tai se, että osaat polkea pyörällä ja nukkua. Hyvinvointitaitoja tarvitaan jo ennen näitä konkreettisia toimia, koska muuten aikomus jää aikomukseksi ja edellä oleva lause toistuu kerta toisensa perään.

Hyvinvoinnin määritelmä

Ennen kuin pohditaan, mitä hyvinvointitaidot oikeastaan ovat, tulee määritellä, mitä tarkoittaa hyvinvointi.

Jos minulta pyydettäisiin lyhyttä selostusta siitä, mitä yksilön hyvinvointi tarkoittaa, en tiedä onnistuisinko olemaan lyhyt ja ytimekäs. Hyvinvointi kun ei ole pieni siivu tai yhden lauseen tiivistelmä, vaan laaja kokonaisuus, johon sisältyy ihmisen koko elämän kirjo, elämänhistoria sekä ihminen itse kaikessa olemuksessaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole vain ravitsemusta, liikuntaa ja lepoa, vaan paljon enemmän. Aiemman artikkelini ”Mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen hyvinvointi?” voit lukea TÄÄLTÄ.

Wikipedia määrittelee hyvinvointi-sanaa seuraavasti:

”Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Yhteiskunnallisena käsitteenä hyvinvoinnille on erilaisia määritelmiä ja mittareita. Hyvinvoinnilla viitataan yksilöiden subjektiiviseen kokemukseen omasta ja läheistensä elämänlaadusta – -. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan esimerkiksi terveys, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan.”

Tuuma-kustannuksen Tiedenaiset puolestaan kirjoittavat blogissaan näin:

”Terveys ja hyvinvointi eivät säily samanlaisina elämän alusta loppuun saakka, vaan ne muuttuvat alati elämäntilanteen sekä sosiaalisen ja fyysisen ympäristön mukaan. Keskiössä on myös se, miten yksilö itse kokee oman terveytensä ja hyvinvointinsa. Tärkeintä on siis yksilön oma kokemus hänen hyvinvointinsa tilasta eikä esimerkiksi se, miten muut tilanteen näkevät.”

Pelkästään terveyteen nojaava hyvinvoinnin määritelmä on ilmiselvästi aivan liian suppea, etenkin, jos terveys ymmärretään vain mitattavana, faktatietoon pohjautuvana fyysisenä tilana. Olen yllä olevien määritelmien kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hyvinvointi on jokaisen oma subjektiivinen kokemus ja näin ollen hyvinvoinnille on yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijöitäkin. Mikä on toiselle hyvinvointia parhaimmillaan, ei välttämättä ole sitä toiselle. Tästä yksi parhaimmista esimerkeistä on sosiaalinen kanssakäyminen: toinen tarvitsee sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta jatkuvasti, kun taas toiselle jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen on kuormitustekijä ja rasite.

Koska hyvinvointia ei voida yksiselitteisesti määritellä, todettakoon, että se on sitä, miten juuri sinä sen kohdallasi koet. Kokonaisvaltaisesti itseäsi ja elämääsi tutkaillen.

Mitä ovat hyvinvointitaidot?

Hyvinvointitaitoja tarvitaan läpi koko elämän ja parhaimmassa tilanteessa ne on opittu ja omaksuttu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuuden ja nuoruuden korostumisen hyvinvointitaitojen osalta näkee jo Googlen hakutuloksissa: hakusanalla hyvinvointitaidot ensimmäisen sivun tulokset viittaavat hyvin vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen ja taitojen oppimiseen. Äkkiä ajatellen voisi luulla, että aikuisten hyvinvointitaidot ovat vain sitä, mitä nuorena on oppinut. On toki selvää, että lapsuudessa ja nuoruudessa rakennettu vankka perusta luo hyvät lähtökuopat myös aikuisen hyvinvoinnille, mutta huonommastakin taitajasta voi vielä kehittyä varsin taitava hyvinvointitaitojen käyttäjä, kunhan tälle oppimispolulle itsensä tyrkkää.

Lyhyesti sanottuna hyvinvointitaitoja ovat kaikki ne mielentaidot, joita käyttämällä sinä voit kokonaisvaltaisesti hyvin. Tässä kohtaa on hyvä osata erottaa toisistaan hyvinvointiteot ja hyvinvointitaidot, joista ensin mainitut ovat niitä konkreettisia tekoja, joita arjessasi teet – tai olet tekemättä. Hyvinvointitekoja ovat esimerkiksi terveellisen ruuan syöminen hampurilaisaterian sijaan, lenkille lähtö sohvalla makaamisen sijaan sekä nukkumaanmeno riittävän ajoissa, jotta ehdit nukkua 7-8 tuntia. Jokainen osaa syödä, nukkua ja lenkkeillä, mutta päästäkseen toteuttamaan näitä tekoja, tarvitaan hyvinvointitaitoja.

Hyvinvointitaitojen lista on pitkä ja sen sijaan, että luettelisin sata eri taitoa, tärkeämpää on, että ymmärrät hyvinvointitaitojen merkityksen ja osaat omalla kohdallasi pohtia, millaisia hyvinvointitaitoja sinulla jo on, mitä voisit kehittää ja mitä tarvitset lisää, eli mitä taitoja kannattaisi opetella.

Hyvinvointitaitoja ovat muun muassa:

• taito säädellä omia tunteita
• stressinkäsittelytaidot
• ajanhallinnan taidot
• taito erottaa havainnot ja tulkinnat toisistaan
• tietoisuustaidot
• itsesäätelytaidot
• itsensä johtamisen taito
• näkökulman vaihtamisen taito
• taito sietää epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä
• taito oppia virheistä
• itsensä haastamisen taito
• tavoitteenasettelutaito
• taito arvioida asioita realistisesti
• itsensä rakastamisen taito
• taito ajatella myönteisesti
• vuorovaikutustaidot
• taito tunnistaa ja asettaa omat rajat
• kriittisen ajattelun taito
• itsensä motivoimisen taito

Hyvinvointitaidot liittyvät vahvasti ajatteluun ja tunteisiin, jotka taasen vaikuttavat vahvasti käyttäytymiseen. Siis siihen, mitä oikeasti teemme ja miten toimimme. Seuraavan kerran, kun soimaat itseäsi siitä, ettet taaskaan saanut itseäsi liikkumaan vaan lysähdit Netflixin ääreen sohvalle, kysyhän itseltäsi, mitä hyvinvointitaitoa sinun tulisi kehittää, jotta lenkille lähtö onnistuisi.

DNA-V -malli ja hyvinvointitaidot

Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla olevassa, hyvinvointitaitoihin liittyvässä tukioppilaiden oppaassa törmäsin mielenkiintoiseen DNA-V -malliin, joka kuvaa niitä taitoja, jotka ohjaavat käyttäytymistämme ja jotka siten edustavat myös hyvinvointitaitoja, mikäli valitsemme niiden ohjaamana toimia hyvinvointia edistävällä tavalla.

”D, englanniksi DISCOVERER, tarkoittaa taitoa uskaltaa kokeilla ja kokemuksen kautta oppia asioita.

N, NOTICER, tarkoittaa taitoa huomata omat ajatukset ja tunteet, pysähtymistä hetkeen.

A, ADVISOR, tarkoittaa kykyä tietää, miten toimia nopeasti ja automaattisesti.

V, VALUE tarkoittaa taitoa kuunnella sitä, mikä on itselle tärkeää.” (MLL, 2018. Hyvinvointitaidot – Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaalit)

D liittyy vahvasti epäonnistumisten sietokykyyn, taitoon oppia virheistä ja itsensä haastamiseen. N puolestaan pitää sisällään muun muassa havainnon ja tulkinnan erottamisen taidon sekä tunnesäätelytaidot. A kertoo kyvystä toimia nopeasti mielen automaattisen ja suoran puheen avulla, ja tähän tarvitaan muun muassa taitoa asettaa omat rajat. Kerran hyvin asetetut rajat toimivat mielessä jarruina sellaisille valinnoille, jotka olisivat vastoin omaa tahtoasi. V liittyy kaikkiin niihin hyvinvointitaitoihin, joissa korostuvat itsetuntemus ja omat arvot, kuten esimerkiksi itsensä motivoimisen taito, kriittisen ajattelun taito sekä tavoitteenasettelutaito.

Miten voit kehittää hyvinvointitaitojasi?

Kuten mitä tahansa taitoja, myös hyvinvointitaitoja voi oppia ja kehittää ja se todella kannattaakin, sillä ilman näitä taitoja ajelehdit helposti muiden vietävänä ja ympäristösi ohjaamana. Hyvinvointitaitojen kehittäminen alkaa siitä, että tiedostat, mitä taitoja sinulta puuttuu tai mitkä ovat heikkoja. Varsinainen kehitystyö vaatii tietoista ajattelua ja oman toiminnan tarkkailua, ihan kuten mikä tahansa muukin uuden oppiminen tai muutoksen tekeminen. Jos esimerkiksi huomaat stressinkäsittelytaitojesi kaipaavan kehittämistä, ala tietoisesti tarkkailla tilanteita, joissa olet stressaantunut, sekä omia reaktioitasi ja toimintaasi niissä. Ala muuttaa ajattelu- ja toimintatapojasi yksi kerrallaan, kunnes huomaat taitojesi vahvistuneen.

Taidot kehittyvät parhaiten silloin, kun olet omalla epämukavuusalueellasi. Vie itseäsi tilanteisiin, joissa joudut haastamaan jonkin taitosi. Jos esimerkiksi koet, että et ole vielä tarpeeksi taitava säätelemään omia tunteitasi, pahinta, mitä voit itsellesi tehdä, on vältellä riitatilanteita ja vastoinkäymisiä. Aseta itsesi alttiiksi niille asioille, joissa taitoja tarvittaisiin ja ala tietoisesti toimia erilailla kuin ennen taitojen kartuttamiseksi.

Tärkeintä taitojen kehittämisessä on, että koet taidot itsellesi tärkeiksi. Kukaan ei jaksa opetella sellaista, joka ei tunnu merkitykselliseltä. Perustele siis itsellesi aina, miksi sinun olisi hyvä kehittää jotakin taitoa.

Mitä, jos et käytä hyvinvointitaitojasi?

Pyörällä osaa ajaa jokainen, vaikkei olisi ajanut 15 vuoteen metriäkään. Tämä siksi, että liikemallit ovat automatisoituneet lapsuudessa kehoosi ja mieleesi (jos siis olet silloin opetellut ajamaan polkupyörällä), eivätkä ne tuosta vain katoa. Hyvinvointitaitojen osalta tilanne ei aina ole yhtä mieluisa, sillä käyttämättä jääneet taidot alkavat helposti unohtua ja korvaantua taidoilla, jotka päinvastoin heikentävät hyvinvointiasi. Esimerkiksi, jos olet aiemmin taitanut myönteisen ajattelun taidon, mutta elämän kuohuissa ja karikoissa taito on jäänyt käyttämättä, taitoa on vaikea palauttaa takaisin. Tiedät, että olet sen joskus osannut, muttet saakaan sitä samalla tavalla helposti käyttöösi kuin silloin, kun sitä oikeasti käytit.

Taitojen käyttämättä jättäminen näkyy myös suoraan toiminnassasi ja käyttäytymisessäsi ja vaikuttaa hyvinvointiisi negatiivisesti. Jos et esimerkiksi käytä taitoasi asettaa omia rajoja, huomaat ajautuvasi tilanteeseen, jossa muut sanelevat elämäsi ehdot ja sinä teet, kuten muut haluavat.

Ei siis riitä, että sinulla on loistavat hyvinvointitaidot. Niitä pitää myös käyttää! Mielellään joka päivä.

Pohdi siis, millaiset hyvinvointitaidot sinulla on tällä hetkellä ja mikäli huomaat joidenkin taitojen jääneen vähäiselle käytölle, ota ne uudelleen käyttöön. Jos taas jokin taito puuttuu, ala opetella sitä. Jos jokin taito on heikoilla kantimilla, kehitä sitä. Elämä on jatkuvaa oppimista ja hyvinvointitaidot tulisi olla taitolistan etupäässä.

Hyvinvointitaidot hukassa?

Mikäli koet, että taitosi kaipaisivat päivitystä, muttet onnistu yksin, ota rohkeasti yhteyttä alla olevalla lomakkeella, niin varataan sinulle ilmainen 30 minuutin kartoitus ja pohditaan, voisinko olla valmentajana avuksesi. Valmennuksissani hyvinvointitaidot eli hyvinvoinnin mielentaidot ovat aina keskiössä, oli kyseessä sitten verkkovalmennus, pienryhmävalmennus, yksilövalmennus tai yksittäinen valmennustapaaminen.

Jos haluat aloittaa työt heti itsenäisesti ja olet aikeissa tehdä elämäntapamuutosta, Onnistuja elämäntapamuutoksessa -verkkovalmennus on ratkaisu sinulle.

Tulossa myös Elinvoimainen -verkkovalmennus. Kummastakin alkamassa myös pienryhmävalmennukset ensi vuoden alussa. Seuraa Ajankohtaista-osiota sivuillani.

Laitetaan hihat heilumaan ja valjastetaan hyvinvointitaitosi arkikäyttöön!