Kasvupaikka sinulle
”Puutarhuri katseli puutarhaansa mietteliäänä. Hän huokaili, pyöritteli päätään ja kurtisti kulmiaan tuon tuostakin. Eikä suotta, sillä puutarha ei ollut sellainen, mitä se oli joskus ollut. Aiemmin rehevä ja väriloistossaan kukoistava puutarha kasvoi nyt rikkaruohoa ja roudan pintaan nostamat kivet pilkottivat keskeltä nurmikkoa, joka sekin oli alkanut täyttyä sammaleesta. Koristeaidat kallistelivat suuntaan jos toiseen ja niiden maalipinta repsotti sotkuisen näköisenä. Puutarhurin mieli kävi yhä apeammaksi, mitä enemmän hän puutarhaansa tutkaili. Kaiken kiireen keskellä hän oli unohtanut hoitaa sitä, mikä oli hänelle tärkeää.”
Hyvin moni meistä voi varmastikin samaistua tuohon puutarhuriin katsellessaan, kuulostellessaan ja tunnustellessaan omaa kehoaan ja mieltään, hyvinvointiaan. Elämän kiireen keskellä se kaikista tärkein, minä, on saattanut jäädä liian vähälle huomiolle ja siihen havahtuu vasta, kun alkuperäisiä kasveja ei enää näe rikkaruohojen alta. Mikäli sinä löydät itsestäsi tämän alakuloisen puutarhurin, Kasvupaikka on sinua varten. Ja vaikka puutarhuri sisälläsi ei vielä olisikaan vajonnut synkkyyteen, Kasvupaikalla on varmasti sinullekin annettavaa.
”Puutarhuri juoksi vajaansa, otti sieltä kuokan ja haravan ja riensi siistimään puutarhaansa. Rikkaruohot yksi toisensa perään lensivät kottikärryihin ja kivet sinkoilivat ilmassa kohti kasaa, josta niitä voisi sitten asetella uudelleen parempiin paikkoihin. Päivän hiki hatussa aherrettuaan puutarhuri oli tyytyväinen katsellessaan aikaansaannostaan. Puutarha näytti jälleen samalta kuin ennenkin. Mutta ei aikaakaan, kun jo uudet rikkaruohonalut pilkistivät kukkien seasta.”
Kaikki mulle heti nyt! on varsin yleinen toimintatapa silloin, kun huomaamme jonkun asian kaipaavan muutosta. Alkaa täystohina ja kaikki muutetaan kertaheitolla paremmaksi. Valmista tulee nopeasti ja lopputulos miellyttää silmää. Nyt on hyvä, ainakin hetken aikaa, kunnes rikkaruohot alkavat jälleen kasvaa rehottaa ja uusia kiviä ilmestyy maanpinnalle. Tuntuu siltä, kuin kaikki tehty työ olisi mennyt hukkaan ja jälleen pitäisi aloittaa alusta. Ties kuinka monetta kertaa. Mieleen alkaa hiipiä ajatus, josko jättäisi koko puutarhahomman, ja antaisi sen elää omaa elämäänsä, siihen kun ei näytä enää mitkään keinot tepsivän.
”Puutarhuri istahti puutarhassaan olevalle jakkaralle, sulki silmänsä ja hengitti syvään. Hän aisti, miten kukkien hurmaava tuoksu leijui hänen nenäänsä ja vieno tuulenvire hiveli poskipäitä. Auringon lämpö rauhoitti oloa ja koristeaidalle istahtaneen pikkulinnun laulu toi mieleen lapsuuden kesät mummolassa. Avatessaan silmänsä puutarhuri hengitti uudelleen syvään, nousi ylös, ja alkoi tutkia, mitä kaikkea hänen puutarhassaan oikein kasvoikaan. Hän tutkaili, mitkä rikkaruohot veivät tilaa kukilta ja alkoi päämäärätietoisesti siistiä puutarhaansa uudelleen, nyt huomattavasti tarkemmin ja johdonmukaisemmin. Hän poisti rikkaruohot juurineen, muokkasi maata syvemmältä saadakseen esiin pinnan alla odottavat kivenmurikat ja rakensi vanhojen aitojen tilalle uudet, tukevammat rakenteet. Hän teki töitä päivästä ja viikosta toiseen antaen sille kaiken huomionsa, minkä vaan suinkin kykeni. Ja pikkuhiljaa puutarha alkoi jälleen kukoistaa, yhä vain loistokkaammin ja puutarhuri heräsi joka päivä onnellisena tietäen, että tänäänkin hän saisi antaa puutarhalleen sen kaipaamaa huolenpitoa.”
Pysyvä muutos alkaa siitä, että unohtaa hetkeksi lopputuloksen ja keskittyy meneillään olevaan hetkeen. Jos yrität suin päin singota päämäärääsi, muutos jää pinnalliseksi ja muutosta kaipaavat asiat alkavat pikkuhiljaa tulla takaisin elämään sellaisina, kuin ne aiemminkin olivat. Ja lopputulos on mennyttä. Jos sen sijaan maltat pysähtyä ja tutkia todenteolla muutosta kaipaavia seikkoja elämässäsi ja vasta sitten alat juurta jaksaen tehdä päivittäin töitä niiden muuttamiseksi, pääset päämäärääsi, olkoonkin sitten hieman hitaammin, mutta ainakin varmemmin ja jopa siten, ettet edes huomaa, kun yhtäkkiä tajuatkin olevasi siinä, mihin olit menossa. Työ tekijäänsä opettaa ja vain tehdystä työstä maksetaan, sanotaan, ja nämä pätevät myös elämäntapamuutoksessa.
”Puutarhurin vaimo oli seurannut sivusta miehensä puuhastelua ja ihmetteli kovasti, mitä vikaa puutarhassa oli. Hänen mielestään hieman rempallaan oleva puutarha näytti kauniilta ja osa rikkaruohoistakin oli kuin tarkoituksella istutettuja, niin kauniisti ne kukkivat. Tuon tuostakin hän käveli puutarhaan touhuavan miehensä rinnalle ja ihasteli ääneen sitä pientä kauneutta, mitä puutarhassa kaikesta sekasorrosta huolimatta näkyi.”
Elämän ei pidä täyttyä pelkästä muutostyöstä ja muutoskohteiden etsimisestä, eikä koko ajan tarvitse olla parempi versio itsestään tai kehittää itseään aina vain lisää. Muutoksessa voimavarana ovatkin juuri ne asiat, jotka ovat jo hyvin, joita ei tarvitse muuttaa, vaan pikemminkin vahvistaa. En usko, että on yhtäkään ihmistä, jolla ihan kaikki olisi elämässä rempallaan, vaan aina löytyy jotakin, vaikka sitten jotain hyvin pientä, johon voi nojautua ja josta imeä voimaa jatkaa muutoskohteiden työstämistä. On tärkeää tunnistaa itsessään ja elämässään nämä asiat ja muistuttaa niistä itseään joka päivä. Myönteinen ajattelu itseään kohtaan on yksi elämän kantavista voimista, sillä kukapa haluaisi elämäänsä negatiivisuutta, alakuloisuutta tai pessimistisyyttä. Jokainen haluaa varmasti onnellisuutta ja iloa, joten miksi emme lisäisi sen olemassaoloa ajattelemalla sillä tavalla. Se, mitä ajattelet, alkaa toteuttaa itse itseään: Jos siis ajattelet aina vain negatiivisia ajatuksia, elämä antaa mitä toivotkin – negatiivisuutta. Näe siis hyvä itsessäsi ja elämässäsi ja anna sen yhä vain lisääntyä, olipa kyse sitten kuinka suuresta tai pienestä hyvän alusta.
Kasvupaikka ei ole mikä tahansa blogi. Se on voimaannuttava, vahvistava, innostava ja kannustava kokoelma tekstejä, jotka käsittelevät tavallisen elämän ja ihmisen kasvun kiemuroita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Blogin tarkoituksena on auttaa sinua löytämään sisäinen ja ulkoinen hyvinvointisi ja oppia vaalimaan ja vahvistamaan sitä. Haluan tekstien avulla lisätä luottamustasi siihen, että sinä pystyt ja vahvistaa tunnettasi siitä, että sinä olet tärkeä.
Mitä, jos puutarhuri ei olisikaan jaksanut tai ehtinyt alkaa siivota puutarhaansa? Todettakoon, ettei puutarhurikaan ole täydellinen, vaan hänellekin saattaa iskeä motivaatiopula tai koko homma saattaa lässähtää jonkin ulkoisen tekijän vuoksi. Haasteita tulee vastaan ihan jokaiselle meistä. Mutta kyse ei olekaan siitä, mitä haasteita tulee vastaan, vaan siitä, miten niistä pääsee eteenpäin. Mutta se on sitten toinen tarina se.
Jokaisella on oma kasvupaikkansa. Se on eletystä elämästä muovautunut maaperä, jossa nykyisyys näyttäytyy kasvillisuutena, parhaimmillaan rehevänä ja elinvoimaisena. Huolimatta siitä, millaiseksi maa on vuosien saatossa muokkaantunut, sinulla on aina mahdollisuus muokata sitä uudelleen, myllätä ja kääntää, niin kauan, että kasvillisuus pääsee kukoistamaan. Ja silloin, kun sade ja tuuli yllättävät, voit rauhallisin mielin todeta, että tässä on hyvä, ei ole kiire mihinkään, ja hiljaa pinnan alla pitää lujasti kiinni siitä maaperästä, mikä sinulla jo on.
Kasvupaikka – pysähdyspaikka sinulle, jotta voisit kasvaa täyteen mittaasi sekä saada kehosi ja mielesi kukoistamaan!