Ratkaisukeskeinen ote hyvinvointiin haastavissa elämäntilanteissa

Ratkaisukeskeinen ajattelutapa on erittäin tärkeä taito ja erityisesti se korostuu silloin, kun kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan. Elämässä tulee eteen kaikenlaisia vastoinkäymisiä, eikä niihin aina pysty etukäteen varautumaan. Toisinaan ei tarvita edes vastoinkäymisiä, kun elämä kaikkinensa tuntuu haastavan joka suunnasta, eikä aikaa ja tilaa omalle hyvinvoinnille tunnu löytyvän ollenkaan. Saattaa tuntua siltä, että omat tavoitteet jäävät joka päivä kaiken muun jalkoihin.

Pitääkö tällöin unohtaa oma hyvinvointi ja odottaa parempaa aikaa? Ei, vaan näissä tilanteissa tarvitaan kykyä sopeutua tilanteeseen ja määritellä, mikä siinä hetkessä on kaikkein tärkeintä. Vaikka ei pystyisi tekemään kaikkea, kuten haluaisi, pystyy varmasti tehdä ainakin jotakin. Ratkaisukeskeinen asenne auttaa pääsemään hyvinvoivana vaikeistakin ajoista yli.

Mikä on vähintä, mitä voit tehdä hyvinvointisi eteen tänään?

Vastoinkäymiset sekoittavat aina enemmän tai vähemmän normaalia arkea ja siten ne tulee osata huomioida omassa toiminnassa. Et välttämättä pysty toimimaan ihan samalla tavalla kuin silloin, kun vastoinkäymisiä ei ole tai kun elämä on tasaisen helppoa. Jostakin on ehkäpä hetkellisesti luovuttava, jotain vähennettävä ja tehtävä jotain muuta tilanteen vaatimaa, joka syrjäyttää osan aiemmista toiminnoistasi.

Haastavissa elämäntilanteissa auttaa, kun miettii, mikä on vähintä, mitä voin oman hyvinvointini eteen tehdä tänään. Tässä artikkelissa annan sinulle ratkaisukeskeisen näkökulman siihen, miten voit vaikeissakin elämäntilanteissa pitää itsestäsi huolta, ainakin minimivaatimuksen verran.

Ratkaisukeskeinen, paras mahdollinen tapa

Tärkein kysymys haastavissa elämäntilanteissa on: Miten selviytyä tästä tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla? Paras mahdollinen tarkoittaa eri tilanteissa eri asiaa. Kun kaikki menee hyvin, aikaa on riittävästi ja voimavarat ovat 100%, saat tehtyä kaiken optimaalisesti ja parhaiten. Tilanne antaa tälle mahdollisuuden. Mutta, kun tilanne muuttuukin haastavaksi, realiteetit muuttuvat siinä samalla.

Se, mikä normaalioloissa on mahdollista, ei enää olekaan mahdollista tässä uudessa muuttuneessa tilanteessa. Siksi onkin hyvin tärkeää osata määritellä mahdollinen uudelleen ja miettiä, mitä nyt on realistista saavuttaa ja saada aikaan.

Uusi tilanne voi olla vaikkapa sairastuminen, loukkaantuminen, työaikojen muutos, ero, läheisen kuolema, taloudelliset vaikeudet, aikaa vievä työprojekti tai mikä tahansa muu tekijä, joka muuttaa omaa arkea ja elämää edes joiltain osin. Yleisimmin muutokset, jotka vaikuttavat ajankäyttöön tai kuormittavat henkisesti todella paljon, vaikuttavat eniten siihen, mihin sillä hetkellä pystyy ja kykenee.

Laske tavoitetasoa ja säästä itseäsi

Suorittajalle ja perfektionistille yllä oleva otsikko aiheuttaa todennäköisesti ahdistusta, sillä suorittaja ja perfektionisti ei ole valmis laskemaan rimaa, sillä he monesti ajattelevat sen olevan laistamista omista päätöksistä, luovuttamista ja löysäilyä. Kaikki pitäisi tehdä aina täysillä ja täydellisesti, alusta loppuun asti. Koska elämä ei kuitenkaan aina anna tälle mahdollisuutta, suorittaja ja perfektionisti palaa helposti loppuun yrittäessään taistella elämän realiteetteja vastaan ja kaikesta huolimatta suoriutua parhaalla tavalla – ei parhaalla mahdollisella tavalla.

Haastavissa elämäntilanteissa tavoitetason laskeminen on ensiarvoisen tärkeä taito itsensä säästämiseksi. Tavoitetasoa laskemalla voi myös varmistaa sen, että edelleen kulkee kohti omia tavoitteitaan, vaikkakin hieman hitaammin. Mikäli tavoitetason pitää edelleen korkealla ja jatkaa sinnikkäästi niiden eteen ponnistelua realismia uhmaten, kuormitustaso alkaa nousta ja pian huomaa olevansa niin kuormittunut, ettei jaksa tehdä enää mitään tavoitteidensa eteen. Satasesta nollaan kertaheitolla, sen sijaan, että uskaltaisi tehdä vähän normaalia vähemmän ja edetä silti koko ajan tavoitteita kohti hitaasti mutta varmasti, kuormittumatta liikaa. Omaa henkistä kuormittuneisuutta voit arvioida esimerkiksi Energiapallo-käsitteen avulla.

Tavoitetason laskeminen on ratkaisukeskeinen taito

Tavoitetason laskeminen tilanteen vaatimalla tavalla on viisautta, ei luovuttamista. Päätavoitteeseen pääsemiseksi sinulla tulee olla pienempiä osatavoitteita, jotka elävät tilanteiden mukaan. Päätavoitteesi pysyvät edelleen ennallaan, ne eivät katoa mihinkään, vaikka laskisitkin hieman tilannekohtaisten osatavoitteiden rimaa alemmas.

Jos esimerkiksi osatavoitteesi liikunnan osalta on ollut käydä viikon aikana kolme kertaa lenkillä ja kaksi kertaa kuntosalilla, haastavissa elämäntilanteissa riittää, että teet sen, mihin aika ja rahkeet riittävät. Olkoon se sitten vaikkapa vain kaksi lenkkiä ja yksi sali ja lenkinkin pituutena vain puolet alkuperäisestä suunnitelmasta. Olet kuitenkin tehnyt enemmän kuin ei yhtään ja pitänyt kiinni sinulle tärkeistä, tavoitteiden mukaisista asioista, vaikket ihan samaan ylläkään kuin aiemmin.

Tilanteen rauhoittuessa voit sitten taas hyvillä mielin palata takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja kiittää itseäsi siitä, että teit ainakin jotakin päästäksesi eteenpäin.

Mieti siis aina haastavien aikojen tullen, mitkä osatavoitteet ovat oikeasti realistisia saavuttaa siinä tilanteessa ja mitä pystyt oikeasti tekemään eli millainen toimintasuunnitelma on realistinen. Älä edes yritä enempää, vaan tämä taso riittää. Siihen pystyt nyt, siinä voit onnistua nyt. Myöhemmin pystyt sitten taas parempaankin, mutta sen aika ei ole nyt. Tällä hetkellä teet parhaan mahdollisen.

Pidä kiinni ainakin näistä

Ei ole ihan helppoa laskea tavoitetasoaan ja päättää, mikä on se vähin, mitä nyt teen, kun en muuhun kykene. Tällöin auttaa, kun palauttelet mieleesi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kolmion, jonka osa-alueita ovat ravitsemus, liikunta ja lepo sekä laajemmin tarkasteltuna fyysinen, psyykkinen/henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Ratkaisukeskeinen näkökulma ohjaa tarkastelemaan ongelmia ja vastoinkäymisiä ratkaistavina haasteina, jotka eivät estä kaikkea toimintaa.

Jos olet henkisesti kuormittunut, eikä voimavaroja tunnu olevan enää mihinkään, mieti, mikä on se vähin, millä saat pidettyä itsesi ainakin fyysisesti kunnossa, sillä jos menetät henkisen hyvinvoinnin lisäksi vielä fyysisenkin hyvinvoinnin, toipuminen takaisin tasapainotilaan vie paljon enemmän aikaa ja voimia. Pidä siis kiinni ainakin riittävästä unesta, jaksamista tukevasta ravitsemuksesta sekä palauttavasta liikunnasta. Älä yritäkään tässä hetkessä syödä täydellisen terveellisesti ja liikkua kuntoa kehittävästi, vaan tee näitä ylläpitomoodilla. Tee se, mikä on vähintä, mitä voit tehdä pitääksesi huolta fyysisestä hyvinvoinnistasi.

Jos et pysty sairauden tai loukkaantumisen vuoksi liikkumaan moneen viikkoon, muista ainakin huolehtia riittävästä nukkumisesta ja monipuolisesta, riittävästä ravinnonsaannista, sillä näitä kumpaakin tarvitaan kehon paranemiseen ja toipumiseen.

Jos liikunta pitää jättää vähemmälle haastavassa tilanteessa ajanpuutteen vuoksi, etsi tilaa liikunnalle edes vähän, edes pieninä pätkinä, ja pidä kiinni kahdesta muusta kolmion kärjestä, ravitsemuksesta ja levosta. Huolehdi tällöin myös siitä, että henkinen hyvinvointi säilyy sinulle tärkeän liikunnan vähenemisestä huolimatta: tähän auttaa se, että hyväksyt tilanteen ja muistutat itseäsi siitä, ettei mikään mene hukkaan, vaikka hetken aikaa joutuisitkin pitämään liikuntaa tauolla. Kohta pääset taas jatkamaan vanhaan malliin.

Tunnista haasteet ja tee sen hetkinen parhaasi

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueista jokin saattaa haastavassa tilanteessa rakoilla enemmän kuin toiset, ja onkin hyvin tärkeää osata tunnistaa, millä osa-alueella haasteita on eniten. Esimerkiksi stressaava ja aikaa vievä työprojekti vaikuttaa helposti aktiivisuuteen/liikuntaan, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä henkiseen hyvinvointiin. Myös unen määrä ja laatu kärsivät tällaisessa tilanteessa helposti, ellei asiaan kiinnitä huomiota. Hektisessä ja kuormittavassa tilanteessa myös syöminen saattaa muuttua epäsäännölliseksi ja liian vähäiseksi. Kun uni, liikunta ja ravitsemus eivät ole kunnossa, alkaa myös fyysinen hyvinvointi kärsiä. Huomaatko, millainen haasteiden kehä tästä alkaa muodostua?

Mihin osa-alueeseen tilanne vaikuttaa eniten ja ensin? Tunnista tämä ajoissa ja pyri pitämään muista osa-alueista mahdollisimman hyvin kiinni, ettei kehä lähde kasvamaan. Tiedosta, mitä sinun tulee muuttaa, vähentää tai poistaa normaalioloihin verrattuna ja tee tarvittavat muutokset hyväksyen, että tilanne nyt vaan on tämä. Pahinta, mitä voit itsellesi tehdä, on surkutella sitä, miten paljon enemmän pystyisit tekemään, JOS tilanne olisi toinen. Jos, mutta kun ei ole. Ratkaise tämä tilanne parhaalla mahdollisella tavalla, pitäen mahdollisimman hyvin kiinni minimitasosta ja tee se, mikä on vähintä, mitä voit tänään tehdä hyvinvointisi eteen. Ole siis armollinen itsellesi, äläkä yritä tehdä sitä, mikä ei juuri sillä hetkellä ole mahdollista ilman burnoutia tai vähintäänkin yöunien menetystä.

Sinä itse asetat tavoitteesi – aseta ne siten, että ne on mahdollista saavuttaa, tilanteesta riippuen.

Ratkaisukeskeisestä ajattelutavasta on ollut todella kattava artikkeli Anna-lehdessä 2.6.2019. Artikkelin lopussa puhutaan ratkaisukeskeisestä terapiasta ja lyhytterapiasta, mutta muista, että terapian ohella myös ratkaisukeskeinen valmennus auttaa eteenpäin ja ammattitaitoinen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmentaja valmentaa ratkaisukeskeisesti, vaikkei kyseistä valmennusmenetelmää erikseen olisi itselleen palveluksi tilannut.